keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Nimet paperissa!

Tänään oli se päivä! Kirjoitimme kauppakirjat talosta! En voi uskoa, että se on nyt totta. Kai se iskee tajuntaan vasta sitten täysillä, kun viedään tavaroita paikan päälle. Kaikenlaista asiaa pitäisi hoitaa, vakuutuksia, jätehuoltoa, käydä sopimassa sähkön siirrosta, pakata, tehdä muuttoilmoitus... yms. Uutta ja ihmeellistä, mutta asiat (kirjoitin ensin siat...) selviää kun ottaa ja selvittää. Tuntuu uskomattomalta, että tämä prosessi on nyt päätöksessään, ainakin isoimmalta osin. Melkoisia kuvioita.

Olen iloinen, että se oikea koti sieltä sitten vihdoin löytyi. Olin jo vähän niinkuin luopunut toivosta, kunnes tämä talo plopsahti ihan puolihuomaamatta eteemme. Minulle tämä talon etsintä oli todella tunteellinen ja vaikeakin asia, ehkä siksi, että kyseessä on ainoa unelmani mitä minulla on. Ehdin monta kertaa innostua ja pettyä pahasti, kun sopivaa taloa ei löytynytkään. Ajattelin, että ei sellaista olekaan. Luovutinkin jo, ajattelin ettei meille ole tarkoitettu taloa. Mutta niinpä vain sopiva koti löytyi ja enemmän kuin sopiva! Olen haltioissani talon pihasta ja myöskin pellosta, marjapensaista ja omenapuista. Voiko paratiisimpaa puutarhurille ollakaan? Tämä pihapiiri mahdollistaa hurjasti asioita, joista olen vain haaveillut, enkä uskonut toteutuvan koskaan. Tämä on minulle enemmän, kuin olisin koskaan uskaltanut toivoakaan.

Kaikki kiitos ja kunnia tästä kodista kuuluu Taivaalliselle Isälleni. Kiitän hänen apuaan jokaisessa asiassa, niin ihmeellisesti moni minua pelottanut asia järjestyi! Pyydän siunausta uudelle kodillemme ja toivon, että talossamme saisi asua rakkaus, kuten ystävä kauniisti rukoili.

6 kommenttia:

  1. Löysin tännekin. Hieno että olette löytäneet oikean paikan itsellenne. On tosi tärkeää, että talo, piha ja kaikki mahdollinen tuntuu itselle hyvältä. Siitä on hyvä aloittaa KODIN rakentaminen. Onnea ja siunausta teille.

    VastaaPoista
  2. ^ Kiva kun löysit tännekin ja kiitos, vielä tätä ei oikein tajuakaan, mutta kai se sitten viimeistään iskee tajuntaan, kun ruvetaan tavaroita kuskaamaan...

    VastaaPoista
  3. Mun kommentti katosi ;(

    En kyllä enää muista, mitä kommentoin. Ehkä, että onnea?

    VastaaPoista
  4. Jenni: nöyyyh! Kiitos kuiteski 8)

    VastaaPoista