torstai 27. syyskuuta 2012

Sadepäivien välissä

Istutin syyshortensia "Vanille Fraisen" talon päätyyn.

Puutarhuri itse!

Tauko...

Globe-kompostimme <3

Löysin Queen of night- tulppaaneja Anttilasta alle 2e/pussi.

Sipulien istutusta...

Eilen olin pihamaalla kun sää oli hetken verran kirkkaampi. Sopivasti sattuikin, sillä iltapäivällä alkoi sataa ja tänään on tullut myös tuutin täydeltä. Oikea syysmyrsky kun ikkunasta katsoo, vesi piiskaa ja lehtiä sataa maahan, harmaata on.

Istutin syyshortensia "Vanille Fraisen" talon päätyyn. (kuva on vähän surkea, kun jäi makro päälle... pahoittelen) Mietin sille pitkään paikkaa, en halunnut laittaa sitä keskelle nurmikkoa, ettei tarvitsisi kierrellä, eikä se oikein istunut tuon uuden kukkapenkinkään tuntumaan, valoakin tarvitsisi, mutta myös vähän varjoa, joten laitoin sen talon päädyssä olevan perennamaan jatkeeksi. Voihan sen tarvittaessa siirtää sitten ensi vuonna muualle, jos paikka ei miellytä. Vanille Fraisessa on hyvin vaalea kukinto, joka sitten punertuu kauniin vaaleanpunaiseksi. Tykkäsin.

Istutin violetteja ja keltaisia krookuksia ja mustia tulppaaneja "pisaraan". Toki en tiedä onko täällä ennestään sipulikukkia jossain maassa, mutta ainakaan ei ole tullut vastaan pöngittyäni. Jossain näin noita mustia tulppaaneja ja ne vaan oli niin hienoja, että oli pakko saada niitä omaan pihaan. Katselin kaupoissa, oli jopa yli 6e pussi, sitten Anttilassa alle 2e. Nappasin heti kolme pussia mukaan. Krookuksista minulla on lapsuusmuistoja, niitä kasvoi meidän omenatarhassa kaivon ympärillä ja olivat aina keväällä ekana, lumen vähän sulaessa puskemassa pintaan. Tykkään niistä hurjasti. Yleisesti taidetaan puhua aina krookuksista, mutta viralliselta nimeltään lienevät kevätsahrameita, tiesittekös? :) Ohjeessa neuvottiin tökkimään sahramit n. 5 cm välein ja 5 cm syvyyteen tietysti oikein päin. Peittämään ja kastelemaan. Tulppaanit kastelin myös, joskin tämän päivän sadekin olisi sen hoitanut... Katsotaan josko ne keväällä nousee!

Haravoin myöskin lehtiä, vaikka niitä tuleekin vielä lisää. Laitoin vähän kompostiinkin muhimaan. Tuntuu, että se omenakerros on humpsahtanut ihan kokonaan ja kompostin pinta laskenut jo nyt! Jee! Ainakaan se ei haise pahalle, joten pidän sitä hyvänä merkkinä. Löysin ulkovarastosta monta perunakrökkyä elikkä kuokkaa, joista yhden nappasin sitten kompostin möyhentimeksi. Olen käännellyt kompostia ja lisäillyt puutarhajätettä biojätteen joukkoon. Hyvinhän tuo tuntuu pelittävän? Kompostointi on mahtavaa. Edelleen.

Olen päässyt myös takaisin ruokavalioon paremmin kiinni. Eli määrät nousee ja koostumukset muuttuu. Proteiinipitoisesti syön, hiilareita vähän tarkkailleen. Liikunnan makuun olen myös päässyt. Käyn tiistaisin opiston "jumpassa", jossa on myös kahvakuulailua jokatoinen kerta. Kotona kuulaan ja eilen olin vesijuoksemassa. On vaan mahtavaa, kun veri kiertää lihaksissa ja saa voimaa. Jaksaa paremmin arjessa, kun syö säännöllisesti eikä väsytä yhtään niin paljon.

Näillä näkymin kylppäriremppa alkaa viikonloppuna. Hui!

lauantai 22. syyskuuta 2012

Toteutunut unelma!

Joskus muinoin flunssan kourissa kirjoitin toiseen blogiini tällaisen runon:

Missäköhän luurailee
meidän oma koti
leivinuuni lämpöinen
vanha piha tottatoki

On puutarhurin unelma

räjähtänyt pihamaa
jossa vierekkäin sovussa
kasvais pionit ja voikukkaa

On kurkku nyt kipeä

ei pullookaan herukkaa
vaan toista olis kokonaan
kun ois oma pihamaa! 


Nyt se on totta, unelmani on täyttynyt ja nyt saan elää osana sitä unelmaa, omassa kotona <3 Kellarissa on herukkamehua ja piha todentotta puutarhurin unelma. Iloitsen, iloitsen, iloitsen! 


Näihin kuviin ja tunnelmiin, leppoisaa lauantaita, sulokasta sunnuntaita ystävät!

perjantai 21. syyskuuta 2012

Pisara



Riehaannuin pihamaalla, piti vähän leikata vaan sitä vanhaa pensasta, joka oli tässä "pisaran" paikalla, mutta repäisinkin sen sitten kokonaan ylös ja syntyi tällainen pieni perennamaa. Kirsikkapuu pääsi "kitumasta" ruukusta pisaran kärkeen ja ystävältä sain kuunliljaa, jonka jaoin sitten tuohon . Pupu värjöttelee keskellä :) Istutin ainakin väliaikaisesti säleikkövilliviinit tuohon, koska syksy tuppaa eikä niille ole löytynyt vielä mitään paikkaa. Ehkä laitan ne tulevan kissatarhan seinustalle tai jotain. Kuitenkin. Löysin vanhoja tiiliä ulkorakennuksen seinustalta ja niistä väsäsin sitten reunuksen. Se on kutakuinkin maan tasalla, ehkä vielä vähän korkeammalla, mutta pihan multavuudesta päättelin, että tulevat varmaan uppoamaan maan sisään enemmänkin ja jätin ne vähän koholle. Nurmikko pitäisi olla sitten hyvä tästä hurauttaa kun leikkurin rengas menee kivien päältä. Ei jää tuppaita.

Vaarallista päästää emäntä pihalle, voi syntyä vaikka kukkapenkki!

Ei mulla muuta. Nauttikaa viikonlopusta. Lämmittäkää saunoja ja käykää lenkkeilemässä kirpsakassa syysilmassa!

Perhosia, syksyä ja kompostointia










Kuvailin yksi päivä perhosia, jotka viihtyivät nauhuksissa. Sainkin muutamia aika hyviä otoksia. Tässä vähän maistiaisia teillekin. Olen ollut todella tyytyväinen tuohon kameran makroasetukseen. Sillä saa erittäin hyviä lähikuvia.

Tässä sitten se mun "musta" salkoruusu. Eli ostin Puutarhan Kevät-messuilta salkoruusun juurakoita, pinkkiä ja erittäin tummapunaista, miltei mustaa. No, hän oli matkalla muuttunut valkoiseksi. Eihän tuo haittaa. Kaunis on silti! Salkoruusun piti kukkia vasta toisena vuonna, mutta tämä ainakin kukki jo ensimmäisenä. On siis ruukussa ja esikasvatin sitä sisällä aikaisin keväällä.

Kylppäriremppaa pukkaa päälle pikkuhiljaa. Tekijäkin on jo löytynyt ja nyt tarvitsisi valita kaakeleita. Että osaakin olla vaikeaa! Ja tietysti se malli, mihin isännän kanssa tykästyttiin on se, joka ei ole kukkarolle niin sopiva mitä olisi lattiaan... No, ehkä tästä johonkin kompromissiin päästään.

Syksy on täällä, eikä se tunnu enää niin pahalta, kun siihen asennoituu. Odotan, että pääsen haravoimaan! Ostin Globe-kompostorin talous& puutarhajätteelle ja sitä ollaan täytelty pikkuhiljaa. Lykkäsin sinne satsin myös huonoja omenia, näyttäisi olevan muumiotautia. Myöhemmin sitten lukaisin, että niitä saisi laittaa ainoastaan pikakompostoriin, jossa lämpö nousee niin korkealle, että se tuhoaa taudin. Toisaalta taas, muumiotauti leviää tuulen mukana, eli jos naapurissa sitä on, niin sitä on meilläkin. Täytyisi sitten koko naapuruston omenat hävittää samalla. On jotenkin kutina, että tuo Globe (maapallon muotoinen L&T:n kompostori) olisi hyvä meidän tarpeisiimme. Toki en sinne kaikkea puutarhasta tulevaa voi tunkea, koska täyttyisi niin nopsaan, mutta väliaineena. Nyt sitten on mennyt ruohonleikkuujätettä, kesäkukkaa ja lehtiä talousjätteen seuraksi. Katsotaan miten käy. Syksy ei varmaan ollut paras mahdollinen aika aloittaa kompostointia, mutta en millään tohdi heittää biojätteitä sekajätteeseenkään, kun kerta mahdollisuus kierrättämiseen on.

Kompostointi on ehkä parasta maailmassa! Ehkä minussa on jotain perusteellista emännän/viherpiipertäjän tai jonkun vastaavan vikaa, mutta tunnen suurta mielihyvää ja iloa, kun saan kipata biojätteet omaat kompostiin.

Syksy on hyvää aikaa istutushommille. Pitäisi mennä kaivamaan ystävän pihamaalta ruusuja jatkeeksi ruusupenkkiimme. Jonkinlaista hortensiaa havittelen myös. Naapurustossa kukkivat valtavat hortensiat, on ne vaan niin kauniita. Hortensian kukkia voi katkoa ja laittaa koristeeksi, kuivavat nätisti. Niin ja se kirsikkapuun paikka on edelleen harkinnassa, raukka joutuu vielä kitumaan ruukussa...

Ihanaa viikonloppua kaikille! 

perjantai 14. syyskuuta 2012

Pieni klippi pihamaalta



Tässä pieni video pihalta! Ääni on vähän flunssaisen käheä ja naapurin koira taitaa räksyttää taustalla kokoajan, mutta haitannooko tuo mittää! Tarkoitus on siis myöskin laittaa jonkinlainen fiksu reunus kukkapenkkiin, että nurmikon ajo olisi helppoa. Se vielä puuttuu. Videolla myös vinkki laiskoille puutarhureille, jos kukkapenkki näyttää kaaokselta, siisti reunat, näyttää heti paremmalta, vaikka keskellä olisikin "sotkua".

Iloista perjantaita ja viikonloppua kaikille!

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Tervetuloa pihalle...



Jos metsään haluat mennä nyt...


Yksi ihanimpia asioita meidän pihassa on se, että siellä voi käyskennellä puiden alla ihan piilossa. Jos ei tietäisi voisi luulla, että on metsässä. Kun kävelee pihalla, aina pensaan takaa löytyy uusi pieni soppi, ihana koukkelo kasvuston välissä, sellainen joista olisi pienenä tykännyt hirmuisesti. Ehkä meidänkin pihaan pääsee pienet ihmiset juoksentelemaan, tutkimusmatkailemaan kuusten alla,  kummipoika ja siskontyttö ainakin, sitten kun tulevat käymään :)



tiistai 11. syyskuuta 2012

Pirtin uutta ilmettä

Vanha rullaverho.
Uusi tuunattu rullaverho! Tadaa!

Äiskä oli meillä muutaman päivän "lomailemassa" ja ryhdyttiin tuunaamaan pirttiä sisältä ja häärättiinpä ulkorakennuksessakin, pihaa unohtamatta! Ideana oli uudistaa pirtin ihmettä edullisin hankinnoin, joita käytiin sitten kirpparilta etsimässä.

 Rullaverhoista bloggasinkin jo aiemmin. Mietin, että ovatko nuo vanhat tulleet tiensä päähän. Osa rullaverhojen noista hapsuista/ alareunoista oli revenneet, enkä oikein tykännyt niistä muutenkaan. Keksittiin sitten äiskän kanssa leikata alareunan hapsutus kokonaan pois ja tadaa! Ilme muuttui kamalasta hienoksi! Annoin uuden elämän noille rullaverhoille, taas mennään tovi eteenpäin ilman, että tarvitsee hankkia uutta.

Olkkariin on verhot vielä laittamatta. Olen suunnitellut hopeisia/harmaita kevyitä verhoja ikkunaan. Ei ole vielä tullut sopivia vastaan. Onneksi on rullaverhot!

Misaki - priceless.
Tervetuloa olohuoneseen :)

 Tämän olkkarin tuunauksen hintapolitiikkaa:

- sohva, tuolit + pöytä 100e (ostettu käytettyinä)
- matto kirppikseltä 25e
- punaiset tyynyt isännän äidin tekemät
- peili nurkassa 39.90e (uusi)
- jalkalamppu vanha (kirppikseltä) 29e
- kattolamppu saatu äiskältä
- muuta pikkusälää omista nurkista/ saatua

Tunnelmia keittiöstä.
Lisää kyökkiä...
Keittiö pääsi myös tuunauksen alle. Halusin kyökistä mustavalkoisen ja tehosteena keltaista. Reissullani löysin tuon vahakankaan, jossa siis mustia ympyröitä valkoisella pohjalla ja keltaista. Sen ympärille lähdettiin rakentamaan kokonaisuutta, sekä myöskin valkoisten keittiönkaappien. Kirppikseltä ostettiin sitten nelisen metriä tuota mustavakoista verhokangasta ja äiskä taitavasti siitä ompeli verhot keittiön kahteen ikkunaan. Seinälle pääsi kaksi maalaamaani taulua, joissa on myös mustaa ja keltaista. Vaemmalla ikkunan vieressä on hauska metallinen oravanaulakko, jonka olen ostanut Tukholmasta.

Alla olevat kirjaimet ostin uutena 5.90e/kpl, ne olivat valkoiset, spreijasin ne mustiksi ja nyt ne koristavat keittiötä. Kello oli pirtissä seinällä ja siinä oli puunvärinen kehys. Kaikenkaikkiaan se oli tympeän ja tavallisen näköinen. Mutta pikkuisen mattamustaa spraymaalia ja niin saatiin sekin hyödyllinen esine sävytettyä keittiön väreihin. Vielä puuttuu matto. Kaapeista löytyi aika paljon kaikkea mustavalkoista ja väreihin sopivaa, tosin ei kaikkea oikein voi pitää aina esilläkään, tai muuten joka paikka olisi täynnä romua :)

Tuunatut kirjaimet, emäntä ja isäntä :)

Tuunattu kello :)

Nyt olenkin taas flunssan kourissa, joten pakkolepoa, omaa mehua kellarista, hunajaa ja sitä rataa. Parannuttua voikin sitten kutsua Raamattupiiriläiset kylään, kelpaakin tähän olkkariin tulla iltaa istumaan! :) Olkoon tämä myös oodi äideille, erityisesti omalleni, joka auttoi kovasti sisustuksessa ja eritoten taulujen oikealle kohdalle ripustamisessa... :)

Seuraava projekti onkin sitten tietokonehuoneen tuunaus. Sitä on jo aloiteltu...

Voimia viikkoon kullekin!

torstai 6. syyskuuta 2012

Löytöjä

Siskon auringonkukat + pari keramiikkatekelettä made by me!

Kirppislöytöjä...
Uutta keittiöön...

Olen edelleen täällä äiskällä hyyryläisenä ja tehnyt paljon hyviä kirppislöytöjä ja vähän muitakin löytöjä. Osasta sain jopa napattua kuvia ja laitettua tänne teidän nähtäväksi. Ostin kivan vahakankaan keittiöön, josta sain väri-ideoita. Mietin, että olisi huippua stailata kyökki musta-valko-keltaiseksi! Haaveilen sellaisesta linoleumlattiasta, johon saisi mustavalkoisen ruutukuvion. Samaa kuviota saa kyllä muovimattonakin ja olisi edullisempi toteuttaa niin... Värisilmän sivuilta pääsee firman sivuille, joka tekee Marmoleum-nimisiä linoleumlaattoja/lattioita, tässä linkki sivulle, jossa kuvia juuri noista ihanan värisistä lattioista!

Kirppikseltä Kuopiosta löysin nuo valaisemet 3e/kpl. Kaavailin niitä eteiseen, jossa onkin seinässä peilikaapin molemmin puolin paikat valaisimille. Isäntä saa ne sitten kikkailla seinään. Tai mikäli nämä eivät siihen passaa, sopisivathan nuo makuuhuoneeseenkin yövaloiksi! Olen aika tyytyväinen löytöön!

Löytöjä, joista ei nyt ole kuvia, on iso hopea/ruskea/harmaasävytteinen matto, jonka sainkin yllättäen puoleen hintaan, kun lähtöhinta oli 50e ja pöydän tuotteet olikin -50%. Jessss! 2 e:lla lähti myös Pentikin murr murr- merkkinen laatta, jossa on vähän niinkuin kohokuvana tehty jääkarhu. Sekin on tarkoitus upottaa johonkin osaksi sisustusta, ehkä jotain laatoitustakin.

Piti laittaa kuva vielä siskon ikkunalta auringonkukista, joita sisko oli laittanut tekemääni kissaruukkuun. Ihanat väriläiskät, tuosta valokuvasta tekisi melkein mieli piirtää tai maalata.

Lauantaina sitten kotiinpäin, alkaa jo ollakin ikävä!

lauantai 1. syyskuuta 2012

Mallia kärsimätön

Hautajaiset menivät hyvin, lämmöllä ja surren muistelimme ukkia. Toki hautajaisissa on aina se puolensa, että näkee sukulaisia. Kerrankin. Välimatkat kun on pitkät, niin harvoin osutaan yhteen paikkaan samaan aikaan. Sekin surettaa. Tietynlainen juurettomuus on minua vaivannut jo kauan. Ehkä saan juurtua tänne, Pellonperälle? (ehkä minusta kasvaa joku puu tuonne keskelle peltoa, kataja,sitkeä ja piikkinen)

Poimin vielä pestyihin raejuustorasioihin punaherukkaa, mustaherukkaa ja karviaisia. Edelleen olen joka aamu kotosalla ollessa käynyt hakemassa puuron päälle marjat puskista. Nyt alkaa syksy jo puskemaan päälle. Illat on pimeitä, täytyisi kaivaa tunnelmavaloja esiin, tehdä asetelma lyhdyistä ja täydentää kynttilävarastot. Syksy itsessään on jo pesiytynyt  minun sisimpääni ja koettaa sieltäkäsin jäähdyttää kaiken. Syksyt on vaikeita, vaikka tiedän, että kaikki taas selviää ja sujuu ja järjestyy.

Olen hiukan sisustellut sisällä talossa. Eniten minua on vaivannut se, etten oikein tiedä mitä tai miten tahtoisin sisustaa. Meillä on vanhoja kalusteita, löytyy niin koivua, tummaa, kuin Ikeaakin. Iloisessa sekamelskassa keskenään. Silti, en halua mitään valkoista, steriiliä kotia. En pystyisi elämään kodissa, jossa ei ole tavaroita, puukepukoita jotka on kerätty polkujen varsilta muistoiksi, tammenterhoja rasioissa, lahjaksi saatuja esineitä. En ole sellainen tyyppi, että ostelisin uutta ja kallista ja isoa. Meillä tämä sisustuspuoli jää enemmän emännän puuhiksi. Isännällä on kyllä mielipiteensä mm. siitä millainen tietokonepöytä tulee olla ja miten se sijoitetaan huoneessa, mutta suurin osa sisustusideoista tulee meikäläiseltä.

Meillä on olohuoneessa beige, vähän kullanhohtoon taipuva, melko neutraali tapetti, joskin vähän romanttista ornamenttiä löytyy. Tällä hetkellä olkkarissa on tummia, puisia huonekaluja, sohvasarja on harmaanruskea, Ikean Expedit hyllykkö mustana. Satuin sitten laittamaan valmiiseen naulaan äidin Nekosta tekemän tussityön, joka on hopeisissa kehyksissä. Siitä sitten tuli idea hopea/harmaaseen sisustukseen. Harmaa on erinomainen sisustusväri. Sen kanssa sopii mikä tahansa muu väri, eikä se riitele. Tykkään harmaasta. Tein expeditin päälle pienen sommitelman, johon kokosin hopean värisiä esineitä. Kävin myös vähäsen shoppailemassa ja ostin ison neliskanttisen peilin, jossa on hopeiset reunat. Meinasin sitä expeditin päälle, mutta sovittaessani sitä sinne totesin, ettei kukaan muu kuin isäntä (191 cm pitkä) näe peilistä mitään. Tahtoisin sen olevan kuitenkin sillä tasolla, että siitä näkee.  Ukki jätti minulle myös ryijyn, jonka ripustin olohuoneeseen parhaalle paikalle. Siinä on punaisen ja ruskean sävyjä, melko lämmin. En tiedä miten se sopii tähän alkuperäiseen hopea/harmaa- ideaan, mutta en halua laittaa ryijyä mihinkään piiloonkaan. No katsotaan. Kai se hakee paikkansa ennemmin tai myöhemmin.

Akvaario sijoitettiin työhuoneeseen, joka on siis seuraavana keittiöstä. Meillä on kaksi työpöytää, koska molemmilla on omat tietokoneet. Olen jo pitkään havitellut jotain järkevää systeemiä, että saataisiin samannäköiset pöydät ja toimiva homma. Nyt ollaan laitettu pöydät vaan vastakkain. Tietysti huoneen koko rajoittaa suunnittelua ja tietokoneiden keskusyksiköt vievät tilaa. Tässä yksi ongelma ratkaistavaksi. Akvaarion ylle ripustin ison pyöreän, vihreäreunaisen retropeilin. Se sopii mainiosti siihen, koska on kuin laivan ikkuna itsessään. Tykkään muuten peileistä ja ostelen niitä kirppareilta aina jos löytyy joku sievä.

Työhuoneeseen tein myös kirjahyllyyn valokuvakokoelman. Etsin kaikki kehykseni ja laitoin kuvia esille. Siellä on kummipoika vauvana ja sylissäni, meidän (epä)virallinen hääkuvamme ja sisaruskuva jne. Tuntuu kivalle katsella niitä. Mietin myös mitä laittaisin kirjahyllyn "viinakaappi"- osioon. Kirjahyllyssä on siis yksi avaimella avattava kaappi, jossa on lasihyllyt ja peili sisällä, sinne saisi valonkin. Sitten keksin, että sehän on oivallinen paikka maljakoille. Kätevästi käden ulottuvilla, mutta silti piilossa pölyltä. Jee.

Taulut on edelleen laittamatta seinille, enkä aio hosua niiden kanssa, ettei tarvitse tehdä turhia reikiä. Saavat olla niin kauan, kunnes tulee joku selkeä visio, mitä haluan mihinkin. Patsaat ovat löytäneet aika luontevasti paikkansa kirjahyllyjen päältä.

Tarvitsisin uusia rullaverhoja, tosin olen ajatellut sitäkin, tarvitaanko me rullaverhoja ollenkaan. Uskomattomissa hinnoissa ovat (jopa yli 50e yhdestä rullaverhosta) ja toisaalta tahtoisin olla ekologinen ja miettiä miten voisi tässä asiassa toimia toisin. Keittiön pikkuikkunaan ostin kirpparilta laskosverhon 3e. Jopa sain sen asennettuakin. Ja vaihdoin keittiöön iloisen värisen kapan. Toisaalta tykkäisin puusälekaihtimista, ne voisivat olla hienot. Harkintaan...

Kuten sanottu, olen mallia kärsimätön, jotain kun keksii, pitäisi se saada toteutettua välittömästi. Toisinaan ideat ei aina toimi niin hyvin, kuin on ajatellut, että ne toimivat... Sisustamisessakin tuntuu, että on kamalat paineet. Ihmiset kyselee mitä remppaa meinataan tehdä ja olenko sisustellut jo paljon jne... Tuntuu, että pitäisi heti tietää mitä haluaa, vaikka viisaampaa on odottaa ja antaa ajatusten hautua. Ehkä tämäkin on osa elämänkoulua minulle. Opetella pysähtymään, antamaan kaiken hetkeksi olla. Hölläämään ohjista.

Kuvia sisustuksista ei juuri nyt ole, koska lähdin viikon kotona käkittyäni vielä Itä-Suomeen sukuloimaan. Kuvia luvassa myöhemmin.

Mukavaa viikonloppua!

ps. isäntä asensi kissoille tähystyspaikan pukkarin ikkunalle. Niillä on siellä oma ikkunalauta, voivat vähän katsella ulos, kun eivät vielä pääse tarhaankaan.