perjantai 28. joulukuuta 2012

Kaikenlaisia hiihtäjiä...

Outo hiihtäjä ilmestyi pihapiiriin...
...melkoisen mairea hymy oli kasvoillaan...
Lumipallolyhtykin kynttilöineen!
...joku oli piirrellyt sydämiä ikkunoihin...

Eilen oli suojasää, tai siis nuoska kuten meilläpäin sanotaan. Vähän sitten rupesi lapsettamaan ja sanoin isännälle kun oltiin menossa tekemään lumitöitä, että nyt tehdään lumiukko! Isäntä siinä vähän empi ja kysyin sitten häneltä, että milloin viimeksi olet tehnyt lumiukon? Totesi sitten, että onhan siitä jo aikaa, joten ei kun tuumasta toimeen. Melko hauska operaatio olikin. Ripustin vielä kuvan oton jälkeen kaulaliinan kaulaan.

Eilen oli fasaaniennätys! 5 fasaania. Neljä urosta ja yksi naaras. Lintulaudalla kävi myös käpytikka! Siitä tulin tosi iloiseksi. Tinttejä myös nakuttaa talia. Talitiaisia ja kuusitiaisia ja sinitinttejä.

Tänään pistettiin sirkkeli laulamaan pihamaalla. Pätkittiin huussiin varastoituja paneeleita, joita revittiin siis suihkun ja saunan seinistä. Saatiin huussi vapaaksi, jos vaikka sisävessa lakkaa pelittämästä... Tiputtelin myös ulkorakennuksen vintille heiteltyjä paneelinpätkiä alas ja sirkkelöitiin niitä isännän kanssa yhdessä. Välillä toinen sirkkelöi ja toinen taittoi naulat laudan suuntaisesti ja pinosi liiteriin. Pinoaminen oli paljon raskaampaa kuin sirkkelöinti. Sirkkelöinnistä voisi tulla uusi harrastukseni. Sen verran kivaa puuhaa oli. Tuntui hienolta nähdä, kun paneelit vähenivät ja puupinot kasvoivat. No, jäi sitä hommaa vielä tuleville päivillekin.

Keitin hernekeiton tänään kinkun jämistä. No, ei siitä niin superhyvää tullut, vähän suolatonta. Mutta syötävää. Nyt alkaa jo jouluruoat tökkiä. Jotenkin tämä possun ahtaminen ei tunnu ihan kamalan hyvältä kropassa. En tiedä olenko tietämättäni reumaattinen tai jotain, mutta ihan kuin olkaakin särkisi paljon enemmän nyt kun on syönyt selvästi enemmän lihaa kuin kasviksia. Ehkä minun pitäis alkaa kasvissyöjäksi. Ruokavaliot on ihan pershiillään. Olen taas kahvikoukussa ja konvehteja on vielä monta pakettia jäljellä... Tästä sitten uuteen nousuun... jossain vaiheessa.

Nyt suuntaan nokan kohti rukousasemaa ja vien lahjoituksia lähteväksi Viipuriin lastenkoteihin ja köyhiin perheisiin.

Mukavaa viikonloppua ystävät!

torstai 27. joulukuuta 2012

Tunnustus






Sain Tiinalta Tina's blogista tämmöisen tunnustuksen. Kiitos! Tunnustukseen kuuluu kertoa kahdeksan totuutta ja jakaa se kahdeksaan blogiin. Joten tässä tulee:

1. Olen ailahtelevainen, melankolinen ja tunneherkkä ihminen. Tämä ei tule yllätyksenä läheisilleni... Joskus se on siunaus, joskus kirous. En kuitenkaan valita (kovin paljon... no okei, valitan vähän!) sillä sanooko savi tekijälleen - sinulla ei ole taitajan kättä...

2.  Minulla on lennokas huumorintaju, jonka olen perinyt varmaan äidiltäni. Kun tielleni osuu joku samantyylinen ihminen, on tiedossa hervotonta menoa. Satakunnassa se on ehkä vähän laantunut, täällä joutuu toisinaan hiukan pidättelemään itseään, ettei saisi mulkaisuja osakseen. Onneksi on kuitenkin ne omat piirit ja ystävät, joiden kanssa uskaltaa irrotella.

3. Työkseni opetan keramiikkaa. Enkä todellakaan ole mikään opettaja. Mutta näin se elämä vaan on sitten mennyt.

4. Minua on sanottu taiteilijaksi. Ainakin tunnemaailma on kutakuinkin taiteilijan tunnemaailma, luulisin. Luomisen tuska on tuttu termi ja tiedän miltä se tuntuu. En silti ajattele itseäni taiteilijaksi. Yksi ihana ihana uusi ystäväni sanoi minulle katselleessan kuvia töistäni "Sinä et ole mikään opettaja, sinähän olet taiteilija." Se saattoi olla kauneinta mitä minulle on koskaan sanottu. Ainakin se jäi ikuisesti mieleeni ja kommenttina oli sellainen, joka todella tuntui sydämessä hyvältä.

5. Inhoan pinaattikeittoa. Lapsesta saakka se on ollut inhokkiruokani. En tosin ole syönyt sitä aikoihin, mutta luulisin ettei makuni ole muuttunut sen suhteen, vaikka monen muun onkin.

6. Minulla ei ole unelmia. Tällä hetkellä. Ne asiat, joista olen unelmoinut, ovat täyttyneet tässä talossa. Oma koti ja piha. Ehkä pian syntyy uusia unelmia, mutta juuri nyt minulla ei ole unelmia.

7. En ole koskaan tyytyväinen hiuksiini. En vain ole.

8. Olen muuttanut ainakin 10 kertaa elämäni aikana.

Kahdeksan nopeinta voi sitten napata tunnustuksen vapaasti tästä itselleen :)

***

Päivä on kirkastunut hyvin nukuttujen yöunien jälkeen. Lukittiin kissat pois makuuhuoneesta ja seurauksena tästä nukuin kuin pieni possu puoli yhteentoista saakka! Nyt elämä näyttää jo vähän valoisammalta. Synttäreistä on selvitty ja univelat kuitattu. Ja kävin aamulla omassa suihkussa! Näin se elämä etenee. Nyt on kahvit juotu ja joulutortut syöty. Seuraavaksi painun isännän kanssa lumitöihin pihalle.

Mukavaa viikon jatkoa kaikille!

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Hopealanka katkeaa

Täytin tänään 27 vuotta. Toisten mielestä olen vielä nuori. Omasta mielestäni olen vanha, erittäin vanha ja väsynyt. Olo on venytetty, kuin virahtaneella kankaalla. Kankaalla, jonka värikkäät raidat ovat haalentuneet jo ajat sitten liian monessa pesussa. Ja siellä täällä nyppyjä ja kissankarvaa.

En pidä syntymäpäivistä. Olen iloinen, että tämä päivä on pian ohi ja saan olla seuraavan vuoden rauhassa vanha, ilman että kukaan muistuttaa siitä. Voisin kyllä juhlia syntymäpäiviä hehkeänä, laitettuna, kampaajalla käyneenä, tälläytyneenä ja kakusta kynttilöitä puhallellen. Hörppiä kuplajuomaa korkeajalkaisesta lasista ja lasketella kevyttä vitsiä vieraiden kanssa. Mutta juurikaan juhlatunnelmaa ei ole väsyneessä, mustilla silmänalusilla varustetussa emännänrohjakkeessa, jolla on päällään virttynyt kirpparilta eurolla ostettu t-paita, saumauslaastilla kuorrutettu huppari (sekin kirppikseltä) ja länässä oleva ylikasvanut maantienharmaa tukka.

Kohtalainen alavire ja remonttiväsymys on vaivannut. Puhumattakaan järjettömästä jouluahtamisesta, syömisestä, kahvikoukuttumisesta. Päätä särkee ja olkaa jomottaa. I feel like hundred years old granny. Aamulla heräsin ennen herätyskelloa siivoamaan kissapissaa nurkasta. Kämpässä käryää etikka ja hermo palaa pienimmästäkin vastoinkäymisestä. Oman alavireisyyden ja masennuksen huomaa siitä, että ilo katoaa. Ei enää naurata. Vanhemmiten naurattaa entistä vähemmän. Kaipaan niitä aikoja, kun ystävien kanssa sai nauraa niin paljon, että vatsaan sattui. Enää ei vaan naurata.

Päivän paras hetki oli, kun Nuhru-kissa tuli puskemaan minua sohvalle, siristeli silmiään ja jäi hetkeksi lähelle. Ihan kuin olisi vaistonnut, että tarvitsin hieman hurinaa, kissaterapiaa. Ja tietysti isännän tekemät voileivät ja tee.

Tänään ei ole näkynyt kuin yksi fasaani. Ehkä loput ovat tapaninpäiväkutsuilla. Suljin tänään makuuhuoneen kissoilta. En jaksa kuurata enää yhtään pissaa mistään. 7 hiekkalaatikkoa, kolmea erilaista sorttia, joissa on kahta erilaista kuiviketta on ripoteltu ympäri asuntoa.Tänä yönä yksikään kissa ei tule minun jalkopäähäni nukkumaan.

Löysin keittiön tason alta Pellonperän entisen emännän valkoisen kamman. Laitoin sen jemmaan hyllylle. Se oli kai joskus tipahtanut tason väliin, kaapin taakse. Nyt kun siivosin tason alla olevaa kissojen hiekkalaatikkoa, se löytyi. Se muistuttaa minua omasta mummostani, jolla oli monta erilaista kampaa. Erivärisiä, punainen, oranssi ja vihreä. Niillä sitten kammattiin valkoista lapsentukkaa ja tehtiin letit. Kesällä saunan jälkeen mentiin ulos kampaamaan, ettei hiukset tipahtelisi lattialle. Oli pitkähelmainen yöpaita, joka kiertyi inhottavasti vartalon ympärille nukkuessa. Minulla oli herkkä päänahka, valitin aina lettejä tehdessä. Sain valita minkä värisellä kammalla kammattiin. Ne kammat ovat edelleen mummolla. Siellä hoitolaitoksen huoneessa olevassa kaapissa, laatikossa. Niillä mummo sitten kampaa hopeista tukkaa, jos muistaa.

Ikävöin isovanhempia, on vaikea uskoa, että isän puolen isovanhemmat ovat poissa. Heitä ei enää ole. Mennyttä on lapsuuden kesät, uimiset, polku rantaan, joen kylmä vesi ja lakkareissut. Tutkimusretket vanhassa navetassa. Ikävöin jopa mummon kiisseliä, josta en edes koskaan tykännyt kovin paljon. Siinä oli aina lakkoja ja mustikoita. Ikävöin lapsuuden huolettomuutta. Kun ei vielä tiennyt elämän murheista. "Muista Luojaasi nuoruudessasi, ennen kuin pahat päivät tulevat ja joutuvat ne vuodet, jotka eivät sinua miellytä... Muista Luojaasi nuoruudessasi, ennen kuin hopealanka katkeaa ja kultamalja särkyy, ennen kuin vesiastia rikkoutuu lähteellä ja ammennuspyörä putoaa särkyneenä kaivoon..." Luopumista. Sitä tämä elämä on, luopumista asioista. Lapsuudesta, nuoruudesta, isovanhemmista, lapsista jotka lähtevät pois kotoa. Terveydestä luopumista. Luopumista ystävistä, jotka eivät halua enää olla ystäviä. Toisinaan jopa toivosta luopumista, kun ei jaksa.

Sitten menee päivä tai pari. Ja pikkuhiljaa alkaa mielessä kyteä ajatus. Puistosta. Jospa tekisinkin pellosta puiston. Kääntäisin monta lapiollista multaa. Kylväisin monta monta säkkiä nurmensiementä. Istuttaisin monta monta tammea kujaksi sorakäytävän molemmin puolin. Kunnostaisin vadelmatarhan. Istuttaisin monta uutta kukkaa. Paljon yrttejä ja kasvimaan. Istuttaisin vielä yhden omenapuun, vaikka maailmanloppu tulisi huomenna. Maalaisin vielä taulun, johon tulisi meduusa. Koettaisin vielä kerran saada dreijaamalla aikaan säännöllisen kulhon. Möyhisin vielä kerran, kaksi kertaa kompostia. Ripustaisin huussin kattoon kattokruunun ja tekisin kanalan. Monta ruskeaa kanaa. Joiden nimet olisivat Evangeline, Klaara, Sibylla ja Viveca.

Ja niin elämä jatkuu. Hengenveto kerrallaan. Päivä kerrallaan, loppuun saakka.

tiistai 25. joulukuuta 2012

"En se minä ollut!"
Liikaa...kinkkua...onko samariinia...
"Nuusk nuusk"
Antakaa mun nukkua.
Voit tunkea sen kameran...sanonko minne!
Tä? Sanoko joku graavilohi?

lauantai 22. joulukuuta 2012

Jouluntoivotus










Joulua tunnelmoidaan jo kovasti Pellonperällä. Vielä on tiedossa ruoanlaittoa ja hiukan leipomista. Ehkä nopsaan imaisen vielä kissankarvoja lattioilta. Meinaan tehdä linnuille vielä siemenkakun kokosrasvasta, pähkinöistä ja siemenistä. Saavat sitten paukkupakkasilla sitä mussuttaa. Ehkäpä vien yhden ompunkin lintusille. Tänään oli ennätysmäärä fasaaneja kuusien alla, peräti neljän fasaanin poikamieskerho kokoontui. Saavat läpi joulun nauttia runsaasta ruokinnasta. Kummat tupsulakit oli niillä päässä, kuten kuvasta näkyy...

Joulun rauhaa ja siunausta toivotan kaikille!

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Lintujen touhuja ja pissan metsästystä...

Polku fasaanien ruokapaikalle.
Kukko.
Palokärki hommissa.
Jotain joulunpunaista...muutakin kuin tomaatit.

Eilen tein lumilapiolla käytävän fasaanien ruokapaikalle ja loin sieltä lumet myös pois, että "safaanit" pääsevät ruokailemaan. Ripustin pienen lintulaudan faasaanien ruokapaikan ylle hopeakuuseen. En tiedä onko lumihanki jotenkin hidastanut lintujen liikuskelua tuolla toisella lintulaudalla, mutta siellä on ollut hiljaisempaa nyt. En tosin ole joka päivä käynyt putsaamassa lautaa lumesta, mutta eipä tuolla kuhinaa ollut putsattunakaan. Tintit on käyneet enempi talipalloilla. Pari närheä on myös pyörinyt nurkilla. Ehtivät aina pyrähtää pois kun otan kameran esille.

Ikkunan takaa sain lähikuvaa fasaanista. On sillä vaan hieno höyhenpeite. Tulee melkein jokin suomuinen nahka mieleen tuosta höyhenkuvioinnista. Vihdoin sain palokärjestäkin kuvan kun se oli taas hommissa kuivuneen kuusen luona. On aika lahjakkaasti parturoinutkin kuusen rungon paljaaksi. Pitkää päivää on tehnyt! Harmi kun en saanut zoomattua enempää.

Kovin vähän on jouluista vielä kämpässä. Kuitenkin kaksi kynttelikköä palaa ja portaikossa paperinarupallo, jossa on valot. Kuusi haetaan ja tarkoitus on hiukan koristaa kotia vielä kun saan vähän siivottua. Tänään on sitten viimeinen päivä remppaa ennen joulua. Todennäköisesti saamme suihkun siihen malliin, että päästään peseytymään. Joulusauna jää ensi vuoteen. Ensin se harmitti, mutta sitten ajattelin, että turha tehdä pitkää päivää ja uuvuttaa itsensä, kun voi hyvin rauhoittaa tilanteen jouluksi, nauttia ruoasta, lämmöstä, kodista, vieraista, hiljentymisestä ja keskittyä joulun todelliseen sanomaan - Vapahtajamme syntymään. Sitten uusin voimin joulun jälkeen voi taas paneutua asiaan ja tehdä remontin hyvin loppuun. Paljonhan ei enää jäljellä olisi, lauteet, kiuas... Sellaista pientä, mutta aikaavievää kuitenkin. Ehditään sinne saunaan tammikuussakin.

Putkimies on ahertanut kolmatta päivää ja tänään varmaan saadaan vedet kuntoon. Toivottavasti ei jää ainakaan paljon enää hommia tekemättä. Kunhan saan remppamiehet "ulos talosta", niin ajattelin hiukan siivoilla. En mitään massiivista jouluhinkutusta, vaan ihan vaan perussiivous niin, että on kiva olla.

Tänään metsästin Nukka-kissalta pissanäytteen, jonka vien tutkitutettavaksi eläinlääkärille vielä tänään. Nukka (kirjoitin eka hän, mutta tajusin sitten, et siitä tulisi mielleyhtymä, että eläinlääkäri on pissaillut! *hirn*) on siis pissaillut paikkoihin, joka voi tietysti johtua ihan vaan stressistä ja uusista kuvioista, mutta parempi tutkia varmuuden vuoksi pissa. Olin tosi tyytyväinen kun sain näytteen otettua! Vähän jouduin käyttämään viekkautta, nimittäin kiehuvassa vedessä käytettyä soppakauhaa, jonka lykkäsin Nukan takapuolen alle kun hän meni hiekkikselle. Nukka vilkaisi vähän närkästyneenä meikäläistä, mutta jatkoi pissaamista. Näin sain näytteen, jonka laitoin keitettyyn pakasterasiaan ja jääkaappiin jemmaan. Tiedoksi vaan teille, jos kissanne pissailee paikkoihin, ei välttämättä syynä ole henkimaailman asiat, vaan taustalla voi piillä terveydellistä vaivaa. Älkää siis ajatelko, että kissa pissaa tahallaan, vaan jos pissaaminen tuottaa kipua, yhdistää kissa kivun hiekkalaatikkoon ja pissaa tällöin muualle. Kysyy siis viisautta ja kärsivällisyyttä kissojen kanssa. Aina kyse ei ole mielenosoituksesta! Kuitenkin, voittajafiilis, kun sain näytteen otettua! Nyt enää toivotaan, ettei tulehdusta olisi. Mainittakoon, että tuota soppakauhaa ei enää tulla käyttämään soppaan, eli nou hätä!

Semmoista, mukavaa loppuviikkoa ja joulun odotusta kaikille!

maanantai 17. joulukuuta 2012

Kylppäriremppaajan muistilista

Huh huh! Tänään ahkeroitiin taas kerran kylppärin parissa ja saatiin vihdoin laatat lattiaan. Olen oppinut tämän rempan aikana saumaamaan laattoja, levittämään kosteuseristettä, laatottamaan liuskekiveä ja käyttämään sirkkeliä. Onneksi remontti ihan oikeasti alkaa olla loppusuoralla. Huomenna tulevat putkimiehet ja saadaan vesihommelit ja lattialämppäri päälle. Nyt oikeastaan puuttuu enää alareunojen laatat, lattialaattojen saumaus, ikkunoiden kunnostus, lauteet ja kiuas ja sen alle tulevat levyt. Sen jälkeen on pelkkää hienosäätöä. Eilen kävi sähkömies asentamassa ilmalämpöpumpun ja tuollahan se nyt pöhisee olkkarissa. Samalla hän vaihtoi viallisen pääkytkimen ja laittoi kylppärin valot + saunan ledit - joissa on viallinen muuntaja, koska ledit välkkyy. Mitään discoa ei oltu kuitenkaan ajateltu saunaan...

Nyt alkaa värimaailma hahmottumaan. Mustaa ja valkoista, hopeaa ja harmaata. Huomasin tuossa, että meidän spottivalojen kuoret on hopean väriset, liuskekivi on harmaata, saunan lasiovi on harmaa ja koristeraidan koholla oleva laatta on harmaahkon kimaltava. Sopivat hienosti yhteen! Paneeliksi valittiin lämpöhaapaa, joka oli kallista, mutta erittäin kaunista eikä pihkaa. Siinä on hienoa loimukuviota siellä täällä. Paneelit on käsitelty Supi saunasuojalla.

Tässä tätä remppaelämää viettäneenä ajattelin tehdä kaikille kylppäri/saunaremonttia suunnitteleville ekakertalaisille muistilistan, jossa on on sellaisia pikkuvinkkejä, joita näin naisen näkökulmasta on tullut huomanneeksi remontin aikana. Tässä listassa ei nyt luetella remontintekijän hommaamisesta tai vastaavasta, vaan ihan niistä käytännön pikkunikseistä joita olisi voinut ajatella etukäteenkin...Suurimman osan kun on kokenut jo kantapään kautta... Tässä se nyt sitten tulee:

* suunnittele etukäteen missä peseydyt ja peset pyykkisi remontin ajan, ellei sinulla ole talossa toista peseytymismahdollisuutta
* vuoraa kaikki lattiapinnat ja ylipäätään kaikki pinnat mitkä haluat varjella hyvin esim. pahvilla. Rullaa matot turvaan. Remontoidessa tulee jätettä, kuljetaan kengät jalassa sisällä jne.
* keksi etukäteen paikka, missä säilytät työkaluja + remonttitarvikkeita sillä NE VIEVÄT TILAA.
* suunnittele etukäteen mihin toimitat kaiken jätteen mitä remontista tulee, betoninkimpaleet, vuorivillat, laudat yms tai missä säilytät jätettä, jos et saa sitä heti toimitettua esim. kaatopaikalle. Jätteet vievät myöskin tilaa! Jos säilytät remonttijätettä pihalla, laita sen alle ja päälle pressu. Näin varjelet nurmikkoa ja helpotat jätteen keruuta ja estää jätteen kastumisen sateella
* varaa jätesäkkejä roskasäkeiksi
* hommaa huonompi "kakkosimuri" vielä teollisuusimurin rinnalle jos mahdollista. Älä imuroi sillä uudella Mielellä esim. sirkkelinpurua
* hommaa reilusti ämpäreitä ja esim. vanha tiskiharja tms kuurausharja.  Pese likaiset ämpärit heti, sitten kun betoni/saumausaine/laasti kuivuu on ämpäri kutakuinkin entinen
* aloita käsien rasvaus jo kuukausi ennen remppaa. Monia töitä ei vaan voi tehdä hansikkaat kädessä ja mm. saumauslaasti kuivattaa käsiä turkasesti
* keksi pihalta paikkaa, minne voit kaataa likaisia vesiä, joita ei voi lurauttaa viemäriin
* jos voit eristä muu asumus rempattavasta huoneesta mahdollisuuksien mukaan, sulje ovet jne Sirkkelöidessä tulee pölyä joka leviää koko asuntoon, sikälimikäli sirkkeli on pakko olla sisätiloissa (mihin vuodenaikaan remonttisi osuu) Myös purkuhommissa tulee pölyä ja likaa
* valmista etukäteen isoja satseja sapuskaa koko remppaporukalle, esim. helppoja laatikoita uuniin.
* jemmaa vanhat vaatteet remppavaatteiksi tai hae niitä kirpparilta. Ei kannata tehdä remonttia pyhävaatteet yllä
* siivoa sopivin väliajoin remonttialue, raivaa pois tyhjät pahvilaatikot ja lajittele jätteet. Helpompi tehdä remonttia kun alue pysyy siistinä
* käytä vanhempaa emännänjatkoa jos taloudesta löytyy kaksi
* kun hommaat laattoja, ota sellaiset joista tykkäät. Jos mahdollista ota kuvat laatoista tai jos saat, pyydä mallikappaleet. Kotona ei enää muista miltä lempilaatat näyttivät. Kierrä useampi liike, mutta älä jää vatvomaan oliko valinta sittenkään hyvä. Laattoja on niin paljon, että saat vaihtaa suosikkiasi hamaan maailmanloppuun saakka

Siinä nyt ajatuksia, joita tämä remppaelämä on herättänyt. Koko elämä on ollut yhtä remppaa, en ole nähnyt kovin paljon ystäviäkään saati ehtinyt mihinkään. Koti on kutakuinkin räjähtänyt, joulusta ei ole tietoakaan. Nyt alkaa jo tuntua siltä, että joululta toivon vain rauhaa ja hiljaisuutta, sitä että remppa olisi vihdoin ohitse.

Lisäksi Nukka Puustisen kotiutuminen ei ole mennyt aivan nappiin. Kolli parka on ollut stressaantunut, merkkaillut ja pissaillut paikkoihin. Nyt kun reilu viikko on mennyt, alkaa vaikuttaa siltä, että Nukasta ja Nuhrusta voisi tulla kavereita. Nukka on kyllä reipas, mutta tuo merkkailusuhauttelu ei tätä emäntää hirveästi innosta. No päivä kerrallaan menemme eteenpäin ja toivotaan, että kissojen kemiat kohtaavat kunhan alkushokki helpottaa ja kaikki tajuavat, että uusi tulokas on tullut jäädäkseen.

Nyt menen nukkumaan x_x

tiistai 11. joulukuuta 2012

Nimismies Nukka Puustinen ja ihmeitä lintujen talviruokintapaikalla...

Nimismies Nukka Puustinen vapaapäivänään.
Nukan kanssa torkuilla.
Taistelevat metsot... Eiku...
Talvista pihapiiriä!

Noniin! Nimismies Nukka Puustinen on laskeutunut kotiimme hurinan ja puskemisen kera! Haimme hänet perjantain ja lauantain välisenä yönä (tuli Rekkuaktiivin mukana Suomen puolelle ja sovitusta paikasta haimme hänet) ja automatka kotiin meni rauhallisissa ja hiljaisissa tunnelmissa. Kotiin päästyämme Nukka majoitettiin "omaan huoneeseensa" eli nyt hoitohuoneena toimivaan työhuoneeseeni. Siellä olinkin kaikki paikat laittanut kuntoon, hiekkalaatikko nurkkaan ja peittelin varmuuden vuoksi lakanoilla sohvan ja nojatuolin. Feliway- haihdutin (kissan naamaferomonia sisältävä valmiste, rauhoittaa kissaa) oli myös jo seinässä. Kaikki viherkasvit vein pois ja muutenkin kissaturvalliseksi tein huoneen.

Päästettiin Nukka pois kuljetuskopastaan ja valtaisa kehrääminen alkoihin heti. Hän tuli kamalasti puskemaan ja hurisi ja oli kiitollinen kun pääsi pois kopasta pitkän matkustuksen päätteekis. Hiekkis testattiin aika pian ja hyvin sinne on asioitukin. Nukka oli myös nälkäinen kuin susi, joten sai heti iltapalaa. Hiukan koitettiin jo harjata ja nipsittiin takkuja turkista.

Nukka majailee eristyksissä nyt viikon verran ainakin tautiriskin takia. Eli toisinaan Virossa suoritetusta eläinlääkärin tarkastuksesta huolimatta eläimellä voi puhjeta joku piilevä tauti matkustusstressin takia, mutta meillä näyttäisi kaikki olevan ok. Nukka on siis eläinlääkärin tarkastama, rokotettu, madotettu, sirutettu sekä leikattu, hänelle on tehty FelV ja Fiv-testit sekä sienitesti, joista kaikista negatiivinen tulos ja nämä tiedot löytyvät Nukan omasta passista. Eli kaikkien taiteen sääntöjen mukaan kissa on rajan takaa tuotu :)

Pari päivää kotiutumisen jälkeen pesimme Nukan. Hän oli vähän reissussa rähjääntynyt ja yksi pissa kopassakin oli vähän sutannut turkkia, joten pesu oli paikallaan. Olin valmistautunut siihen, että käsivarret ovat verinaarmuja täynnä operaation päätteeksi, mutta mitä vielä! Nukka leikki viemärin tulppaa lavuaarissa ja ihmetteli kun lämmin vesi lorisi ympärillä. Ensimmäinen kissamme, joka on helppo pestä! En tiedä oliko Nukkis niin ihmeissään kaikesta, ettei sen takia rimpuillut, vai oliko pesuoperaatio sille ihan ok. Kuitenkin, saatiin hänet hienosti pestyä ja jopa kuivateltua osittain hiustenkuivaajan avulla. Mainittakoon, että tämä ei ole onnistunut ikinä minkään kissamme kohdallal myöskään...

Nukka on jo vähän tylsistynyt majailemaan yksikseen, mutta vielä koitamme jaksaa pinnistää. Tänään kävin pitämässä Nukkikselle seuraa ja otettiin torkut sohvalla. Nukka majoittautui sopivasti mahani päälle pieneksi, pehmeäksi lämpökääryleeksi <3 On se vaan rakastettava ja ihanan oloinen kissimirri! Nyt vaan odotellaan, että karanteeniaika menee umpeen ja voidaan päästää Nukka tutustumaan muihin kisseihin. Tähän mennessä on katseltu vaan oven raosta. Neko on sähissyt, Nukka ihmetellyt ja Nuhru ja Misaki koittaneet päästä tutustumaan uuteen asukkaaseen. Hyvin tuntuu toimivan tällainen pikkuhiljaa totuttaminen, hajut ehtivät sekoittua ja kissat tottua ajatukseen, että tuon hajuinen otus on tänne tulossa. Saavat vähän tutustua ovenraosta ja sitten myöhemmin ihan koko talon alueella. Jännityksellä odotellaan!

***

Vähän talvisia kuvia myös. Ollaan ihmetelty lintulaudan elämää. Tänään fasaanit uskalsivat tulla tien puolelle nokkimaan lintulaudalta pudonneita siemeniä. Sitten kolme kukkoa lähtikin tepastelemaan naapurin tontille ja seurasin niitä, kun kaksi tuntui käyttäytyvän kummasti, sitten tajusin, että siellähän oli kukkotappelu käynnissä! Yksi oli vissiin erotuomarina... No, pyrähtivät sitten kuka minnekin suunnalle ja hirmutöiltä vältyttiin. Vein hopeakuusten alle taas siemeniä, edelliset olikin nokittu tehokkaasti.

Närhi oli varmaan käynyt pöllimässä talipallotelineestä pussit, joissa oli pähkinöitä. Sen verran löysiä olivat nuo pähkinäpussit, että olivat saaneet ne "ujutettua" telineen (semmoinen jojo, jota voi venyttää ja raosta tunkea talipallot sisään) rakosesta ulos. Epäilen närheä, koska yksi päivä närhi seisoi maassa olevan pähkinäpussin päällä ja takoi sitä nokallaan. Nyt pussit on kadonneet. No, evääksi menivät jollekin...

Ripustettiin tänään piiiitkä valosarja (400 lamppua!) pihalle pensaisiin. Siitä kuvaa joskus. Siivoilin myös vanhaa saunaa (tai pukuhuonetta paremminkin...) järjestelin tavaroita ja läjitin pahvilaatikoita, joita oli jäänyt muutosta ja rempasta sinne tänne. Tungin ne kaikki autoon, saa sitten kerralla viedä kierrätykseen. Liiterin puolella tuli myös järjesteltyä hiukan. Nyt mahtuu hakemaan puita SITTEN kun sauna on valmis... Tänään jatketaan taas hommia, pieni lomareissu oli remppamiehellämme. Nyt taas työmaalla.

Eipä muuta, mukavaa viikon jatketta kullekin!

perjantai 7. joulukuuta 2012

Liikkumisesta ja vähän piirtämisestäkin



Testataanpa kuvan laittoa Photobucketista linkin kautta... Josko se näin onnistuisi!

Osallistuin erään foorumin leikkimieliseen piirustuskilpailuun, jossa sovitaan yhteinen aihe ja jokainen piirtää kuvan millä tekniikalla haluaa. Ensimmäinen aihe oli "jotankin minkä haistat". Kukin voi sitten päätellä mikä tässä kuvassa haisee ;) Huomatkaa jouluinen teema. Hahmottelin kuvan lyikkärillä, piirsin eri vahvuisilla tusseilla. Olen aika tyytyväinen lopputulokseen. Huvittais jo piirtää lisääkin. Ehkä tässä joululoman aikana tulisi piirreltyä. Kivaa.

Hommasin Fimo-massaa! Nyt löytyy mustaa, valkoista, glitterkeltaista, pinkkiä ja vihreää. Joulun pyhinä ajattelin siitä jotakin askarrella paskarrella. Koruja oli mielessä. Hyväntekeväisyystarkoituksiin.

Tällä viikolla on kyllä liikunnat menneet nappiin, pakko vähän nostaa kissan häntää, kun kuka sen hännän nostaa jos ei kissa itse. Tiistaina olin (viimeisessä!) kansalaisopiston jumpassa nyt kun olkapää alkaa jo kuntoutua. Toivottavasti kevätpuolella päästään taas kahvakuulaan käsiksi. Siellä tuli jumpattua kuminauhan kanssa ja tekipä hyvää! En muista teinkö keskiviikkona mitään O_o Torstaina kävin lyhykäisen lenkin ja jumppasin kuminauhan kanssa kotona, tehokasta on se ja sopii olkapäälle. Tänään perjantaina kävelin auton puutteessa töihin ja sieltä takaisin. Reittihaun mukaan matkaa kertyi n. 6,8 km. Luulin että enemmän, mutta oli kyllä ihan riittävän pitkä kävelylenkki sauvojen kera. Tuntuu tuo sauvakävely hyvältä olkapäähän. Tarvittaessa olen laittanut kylmää siihen, mutta ei se kamalasti enää kipuile. Ja olkaas nyt rauhassa, en revitettele mitään ja teen ihan olkapään mukaan ja rauhallisesti kaiken mitä teen, toiveena on täydellinen kuntoutuminen, ehkä jopa entistä ehompi olkapää. Tarkoitus olisi vielä tänään venytellä oikein hyvin tässä kun on toipunut lenkistä ja lihakset on lämpimät. Ah liikunta! Tulee hyvä fiilis, kun näkee peilistä, että tulosta tulee liikkumisesta. En tiedä onko se pinnallista, mutta kyllä minun itsetuntoani nostattaa se, että näkee että on hauis ja reisilihakset. Ja samalla (pienistä takapakeista huolimatta - ehkä niistä jotain oppineenakin...) pysyy kunnossa, terveenä. Parasta on se fiilis, kun on lämmin ja tuntee miten veri kiertää, suorastaan kohisee suonissa. Suosittelen lämpimästi. Kaikille. Ja erityisesti miehille! Liikunta on jees.

Jos saisin kaverin niin voisin ehkä kuvitella änkääväni johonkin kuntosalille viikottain. Joskin, tykkään kuntoilla kotonakin. Pitäisikö hommata painonnostopenkki? Vai tyydynkö kahvakuuliin? Ne vievät ainakin vähemmän tilaa ja voi tarvittaessa heittää lipaston alle. Nimim. "ei kiva lyödä varvastaan kahvakuulaan joka lojuu olkkarin lattialla". Lihaksia pitää pitää yllä, ne katoaa jos kuntosalikortti loppuu eikä uutta tule hommattua rahanpuutteessa. Sen takia tykkään kotiurheilusta ja hyötyliikunnastakin. Voi hakata vaikka halkoja, haravoida tai kolata lunta. Tarvitsisin kyllä lenkkikaverin ja säännöllisyyttä tähän urheiluun. Pientä pakotetta, että tulee myös lähdettyä eikä jää sohvalle. Ehkä tästä uudesta naapurustosta saisi jonkun lenkkikaveriksi?

Tänään Kasimir tulee kotiin. Olen jo miltei nimennyt uuden kissan Kasimiriksi eli Kasiksi. Voi että jännittää! Kaikki on valmista. Raksuta jo kello eteenpäin!

Reipasta viikonloppua! Nyt jokainen sohvaperuna lähtee ulos nauttimaan liikunnasta. Ei ole liikaa pakkastakaan :) Voi vaikka sytytellä kynttilöitä pihaan samalla. Sen jälkeen voi hyvällä omallatunnolla vähän löhötä sohvalla.

torstai 6. joulukuuta 2012

Itsenäisyyspäivän kuulumisia

Meidän itsenäisyyspäivään on kuulunut jokavuotiset vieraat, ihana tuttavapariskunta lapsensa kanssa. Tällä kertaa oltiin sitten vaihteeksi taas meillä - mutta nyt uudessa kodissa. Tuntuu hyvältä, kun ystävät toteavat, että onpa meillä kiva talo ja ihan meidän näköinen :) Ja sitä se on! Yhteiseen oleiluun kuuluivat joulutortut, glögi ja piirakat homejuustolla ja lisukkeilla. Mukavaa oli.

Piti laittaa talvisia kuvia tänne, mutta nyt tapahtui se sama juttu minullekin, joka monelle muulle bloggarille, eli kuvatila oli loppunut blogista. No ei se kauan riittänytkään. En tajua miten edellisessä blogissa riitti kuvatila, kun pidin sitä monta (ainakin 5) vuotta ja laitoin kuvia välillä paljonkin. Sitä sitten pitäisi ostaa lisää tai perustaa uusi blogi. Täytyy koittaa kikkailla jotain, pari jutskaa pitäisi olla, miten sitä saisi lisää. Nyt ei vaan jaksa säätää.

Lintulaudalla käväisi tänään närhi. On se vaan iso lintu. Oli onnistunut kaivelemaan talipallotelineestä pähkinäpussukan pois. Se oli maassa lintulaudan vieressä. Tungin sen takaisin siihen telineeseen. Pikkulintuja on käynyt kiitettävästi, punatulkkujakin, ihania! Kytätään isännän kanssa fasaaneja (safaaneja kuten me sanotaan) niitä käy kolme, kaksi urosta ja yksi naaras. Tänäänkin olivat aamupäivällä pihassa.

Saunan katto on paneloitu ja yksi seinäkin. Hienolta näyttää lämpöhaapa, oikea ratkaisu oli se. Hintava kylläkin, mutta kaunis. Liuskekivet kiukaan taakse on saatu paikalleen ja saumattu. Tiedoksi vain, saumausaine kuivattaa käsiä ihan törkeästi, tulipahan huomattua. Mutta panelointi näyttää hyvältä. 17. pvä tulee putkimiehet. Siihen mennessä täytyy saada muut hommat tehtyä. Panelointia, saumausta ja lattioiden laatotus + lauteet. Sitten se rupeaisi olemaan jo aikas lähellä, joulusauna! Ei malttaisi odottaa...

Huomenna se tapahtuu, Remi-kissan haku iltamyöhällä. Jännittää! Huone on järjestelty jo kuntoon ja kaikki kutakuinkin valmista. Enää puuttuu asukas itse. Tervetuloa!

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

lauantai 1. joulukuuta 2012

Winter wonderland ja lintubongarit asialla

Eilen oli tukkoinen olo. Päänsärkyä jatkunut jo monta päivää. Makasin sohvan uumenissa ja ulkona myrskysi. Sitten päätin, että nyt riitti. Suoritin seuraavan michelinukkoutumisoperaation: t-paita, huppari, windstopperi, kevyttoppatakki, kaulahuivi, läppähattu (just se fiini, jossa on pääkalloja) huppu, villasukat, maiharit, kävelysauvat. Ja heijastimet!

Meillä bongataan lintuja. Tässä harakka.
Oksankäkkyrä on hyötykäytössä.
 Painuin pihalle ja mikä ihana luminen ihmemaa minua siellä odotti. Kiittelin jo Luojaa pihasta lähtiessä kun katselin miten kauniisti lumihiutaleet leijailivat katulamppujen valossa ja tuuli pyöritti välillä lunta kinoksiksi. Ei ollut kylmä, koska puin niin paljon päälle. Sauvat suihkimaan ja reipas lenkki. Ihmisiä ei ollut juuri liikenteessä, myrsky oli ajanut kaikki sohvannurkkiin - niinkuin minutkin aluksi. Ihmiset oli ripustelleet kauniita jouluvaloja puihin ja pensaisiin. Niitä oli ilo katsella. Tuntui jo vähän joululta! Puhelin Luojalle asioitani koko matkan. Tuli ihanan lämmin reippaasti kävellessä.

Kotona tein vielä kuminauhajumpan ja join kupin lämmintä teetä. Teki hyvää. Pitäisi useamminkin uskaltautua ulos, vaikka sääoloihin emme voikaan vaikuttaa. Silti saamme niistä nauttiakin <3 Ei pidä pelätä pientä lumimyräkkää.

Talvi on ihana. Koti on ihana, joulu tulee, kylppäri ja sauna valmistuvat. Tässähän tämä elämä rullailee.



Ihanat fasaanit!

Syömään!
ps. täytin tänään ekaa toista kertaa lintujen ruokintapömpelin. Aika nopeasti se tyhjenikin, vaikka tilavuus on ainakin pari litraa! Ja Tertulle kiitos vinkistä, laitoin siemeniä hopeakuusten alle ja tänään saapuivat fasaanit! <3 Siemenet olivat lumen alla, mutta sieltä ne niitä nokkivat esiin. Ihanaa!

Iloista viikonlopun jatkoa!