perjantai 18. tammikuuta 2013

Yömietteitä

Yö. Ja niin monenlaiset ajatukset läsnä. Jotakin on kirjoitettava, jotakin itsestään. Jotakin aitoa, liioittelematonta, jotakin ihmisestä.

Tänään seisoin auringonläikässä, se lämmitti, todella! Ihmettelin. Totesin, että lempipaikkani pihalla taitaa olla sen kuivettuneen kuusen alla, pellon laidassa, nenä kohti peltoa. Siinä missä kasvaa nyt kastanja. Mietin raaskiiko sitä kuivaa kuusta kaataa ollenkaan. Miten alaston kohta tulee pihaan? Entäs palokärki ja kaikki ne pieneliöt joita siellä puussa vipeltää? Ehkä siihen jätetäänkin tappi ja istutan köynnöstä kiemurtelemaan...

Tarkastin tilukset. Pakkanen paukkui, aurinko kimmelsi, liian vähän oli jalassa minulla. Vein linnuille ruokaa. Naapurissa on kuulema käynyt pähkinähakki ja paljon urpiaisia. Mietin voinko olla kateellinen lapsille linnuista. Vähän voin. Nyt tiedän missä ne pikkulinnut on meidän automaateilta. Naapurissa! Kamerakin oli mukana. Ajattelin, että otan kuvia. Ei tarjennut. Ikuistin verkkokalvoilleni kuvat, aurinko, puut, talventörröttäjät, meidän koti.

Heitin tuijan alle siemeniä. Kahahti, kuului suurten siipien läpytystä ja vähän kiukkuista potpotusta. "Anteeksi! En tiennyt että te olitte siellä..." Fasaanit. Yksi lehahtaa kuusiaitaan. Siellä on hyvä piileksiä. Sitten menin sisälle. Eteisessä sirkkeli, sahanpurua jokapaikassa. Katsoin ikkunasta, orava nökötti ruokintapaikan alla ja söi siemeniä, pähkinöitä. Myöhemmin harakat, naakat. Niitä meillä ruokitaan pähkinöin...

Joka päivä voi olla kiitollinen jostain. Tänään olin kiitollinen auringon näyttäytymisestä. Siitä, että sain heittää kävellen tulleen oppilaani takaisin kotiin ja hän välttyi kävelemästä pakkasessa. Että sain tehtyä kaksi hauskaa saunanhengetärtä, jotka tulevat lattiassa törröttävien putkenpäiden päälle. Jäävät putkenpäät ovelasti piiloon saunaleidien taakse. Näette sitten kun ne ovat valmiit. Olen kiitollinen siskoistani. Ja siitä, että on lämmintä sisällä. Ja ruisleipää kaapissa.

Nyt nukkumaan. Aamulla remontti jatkuu. Huomenna tiedossa myös askarteluiltamaa taideseuran puitteissa. Kivaa.

Hyvää yötä.

2 kommenttia:

  1. Nimenomaan linnuista voi olla kateellinen! :D Juuri pari päivää sitten näin kun tuttavan lintulaudalla oli urpiaisia pilvin pimein ja meillä ei yhtään - vaikka ihan samat ruuat näytti olevan. Eilenkin oli vain yksi hassu talitintti nokkimassa paksua siemenpötkylää, vaikka siellä tuttavalla oli kokonainen parvi saman sapuskan kimpussa. :)

    VastaaPoista
  2. Norppa :D Ne vaan menee minne ne haluu ja on tottuneet! Ei auta läskit eikä mitkään ;)

    VastaaPoista