sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Machetella puutarhahommiin!

Terve terve!

Toissapäivänä revin kaikki ne isot (kauan aikaa sitten seinään lyödyt!) naulat tulevan kanalan seiniltä irti. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta sorkkarauta ja vasara ja hauis auttoivat. Isäntä teloi peukkunsa meikäläisen häälahjaan, joten hän on ollut pois pelistä kanalan rakentelun suhteen. Pakko vähän kertoa tuosta häälahjasta! Juttuhan meni niin, kuten viime postauksessa kirjoittelin, että sovittiin isännän kanssa, ettei osteta hääpäivälahjoja, korkeintaan kanoja. Noo, kävipä tässä männäkuukautena silleen, että oltiin Motonetissä sattuneesta syystä. Siellä satuin näkemään vitriinissä Bear Grylls (se erä-äijä) merkkisen macheten, eli siis semmosen veitsisysteemin. (tsekatkaa linkki kun en jaksanut ottaa kuvaa) Tuijotin sitä ainakin viisi minuuttia lasittunein silmin ja sitten totesin isännälle, että en ole eläissäni nähnyt mitään yhtä "seksikästä" ja että tuo on pakko saada. Eihän sitä tietystikään silloin ostettu, mutta olipahan jäänyt isännälle takaraivoon. Sanotaanko niin, että meikäläinen harvemmin ostelee mitään uutta itselleen. Enemmänkin pihtailen rahan kanssa ja hommaan kirppareilta. No, sitten isäntä kysymään yksi ilta, että miten se nyt menikään, että sovittiinko me ettei osteta häälahjoja. Minä sit sanoin, että no niin me vähän niinku sovittiin. No, tämä rupee kaivamaan reppuaan ja lyö minulle kouraan sen macheten! Minä siinä sitten onnesta soikeena, että nyt on oikee vehje puutarhahommiin! Tuo machete on ihan pirun terävä ja sen kanssa ei tehdä hommia yhtään väsyneenä, muuten on reissu ensiapuun edessä. Machetella hakkaa tosi kätevästi vähän isommatkin vesakot nurin pellolta.

[Siinä isännän peukalon telomisessahan oli käynyt niin, että tuo machete ei ollut mahtunut pahvipaketissa isännän reppuun, jonne se piti piilottaa. Hän oli sitten ottanut sen pois paketista ja siitä suojakotelosta ja vähän katellut sitä. Sitten oli työntänyt sen takaisin suojukseen, mutta vahingossa väärin päin. Terä oli sitten viiltänyt suojuksen ompeleet auki ja haukannut isäntää peukalonhankaan. Siitä oli sitten melkonen tulva verta tullut ja ehkä haava olisi oikeasti tarvinnut pari tikkiäkin, mutta nyt on jo parantunut miltei entiselleen. Että sen verran ärhäkkä peli]

Niin jotta ihan joka tyttö ei semmosta häälahjaa saakaan. Sanotaanko, että kyllähän minä toki tykkään koruista ja kullan kimalluksestakin, mutta tuo oli kyllä silti ihan ykköslahja eikä olisi voinut mieluisampi olla! :D Hyvä juhlistaa kuusivuotista avioliittoa hakkailemalla nurin vaahteroita pellolta. Sopii minulle!

***********************************************************************************

Jokatapauksessa. Koulin vähän taas taimia ikkunalta. Alkaa taimihylly käydä ahtaaksi ja pelakuuparat (raejuustopurkeissa) olivat lykänneet suloiset pienet kukkavanat. Koska olin törkeä emäntä ja ajattelin vain kesän kukintaa, napsin kukkavanat vielä pois. Saavat vähän enempi kasvaa ennen kukintaa. Istutin pelakuut isompiin ruukkuihin, joita sain työkaverilta runsain määrin. Laitoin tavalliseen kukkamultaan, toivottavasti eivät nyt saa mitään shokkia ja mene delaamaan. Multakin oli pihalla, joten hiukan vilpoista oli. Kissat penteleet olivat menneet maistelemaan minun ananaskirsikoita! Melkein itkut tirautin kun näin haukotut lehdet. Siirsin ne turvaan taimihyllyyn ja koulin tänään loput ananaskirsikat isompii ruukkuihin. Toivottavasti niistä tulee hyvät. Tomaatit on varmaan jo metrin mittaisia ja alkaa vähän tässä tila loppumaan niiden kanssa. En tiedä tuleeko niistä mitään, liian aikaisin taisin laittaa ja pääsivät venähtämään liian pitkiksi. No, saapahan niitä taimia ostettuakin, jos noista ei mitään tule. Laitoin kesäkurpitsaa itämään, joku kun jossain blogissa kehui, että oli helppo ja satoisa. Istutin ne kissojen syömien kiinanastereiden multiin. (R.I.P kiinanasterit)

Istutin eilen ensimmäisen kukan. Se oli esikko, jonka ostin kirpparilta. Se pääsi perennamaan multiin ja toivottavasti sinnittelee nyt yön viileyksistä huolimatta. Ehkä peittelen sen harsolla yöksi jos pahalta näyttää. Ostin myös nyppykurjenpolven (Geranium renardii) joka on vielä istuttamatta.

Eilen raaviskelin taas tuota ruohottunutta perennapenkkiä ja totesin, että syreenin taimet irtoavat nyppäisemällä. Niitä onkin koko kukkapenkki täynnä. *huoh* Istutin niitä silti neljä tainta purkkiin siltä varalta, että haluankin laittaa niitä johonkin. Jos olisin jokaisen taimen istuttanut, niillä olisi reunustanut vaikka koko pellon. Tuo kukkapenkki on vielä aika pahuuden vallassa, kasvaa heinää ja kivetkin ovat sinne uponneet. Pitäisi ensin nostaa ne kivet ylös, kantata penkki ja tutkia mitä siellä oikeasti kasvaa, nostaa perennat ylös, siistiä ja jakaa, perata penkki kunnolla ja istuttaa perennat uusiksi. Mutta olkapää voi olla toista mieltä moisista lapiohommista, joten odotellaan vielä...

Eilen rakenneltiin opiston kevätnäyttely. Hyvä siitä tulikin, vaikka töitä olisi voinut olla vielä enemmänkin. Toivotaan nyt vaan runsaasti vierailijoita. Onhan se kiva näyttää, mitä kaikkea ollaan tehty, ettei porukat luule, että siellä vaan nyherretään ja vedetään sumppia. Jos totta puhutaan, monien lasten vanhemmat ovat todella ihmeissään siitä, miten paljon keramiikkaa lasten mukana alkaa tulla kotiin. Isojakin töitä. Toisten mielestä se on mahtavaa, toiset taas alkaa pian harmitella tilanpuutetta. Onneksi omatekemiä töitä voi viedä lahjana tai tuliaisina. Mikäs sen hienompaa kuin omatekemä piirakkavuoka johon vielä rykäisee piirakan.

On jotenkin tosi hyvä fiilis! Ehkä siksi, että tämän aamun aloitin juoksulenkillä ja totesin, että juoksu kulkee, vaikka taas on tullut varmaan pari viikkoa väliä viime lenkistä. Olen kärsinyt vähän polvien kipeytymisestä (ne lihakset ja jänteet siinä polven ympärillä kipeytyvät) joten juokseminen on jäänyt vähemmälle. Pitäisi varmaan satsata juoksukenkiin, vaikka ajattelenkin, että nuo nykyiset lenkkarit eivät ole huonot nekään. Tuli vedettyä kunnon venyttelyt vielä juoksun päälle, niin johan oli olo kuin uudistuneella ihmisellä! Siihen litra vettä vielä huiviin ja vitamiinit & omegat kehiin aamupuuron päälle. Avot!

Nyt leppoisaa sunnuntaita ja tsemppiä alkavaan viikkoon kaikille!

2 kommenttia:

  1. Olipa terävä ase *auts*. Sireenit on ihania alkukesän kukkijoita ja tuoksu on huumaava.

    VastaaPoista
  2. Hyvä lahja. Mä sain viime vuonna betonimyllyn ja nyt tallikottikärryt. Näillä mennään, ilosesti!

    VastaaPoista