keskiviikko 23. tammikuuta 2013

It's ready!


Vanha kylppäri, tässä pesukone tilalla.

Vanha kylppäri. Tuossa koneitten takana nyt suihku...

Vanhaa saunaa...

Uudet lauteet!
Liuskekiviseinä ja kiuas. Kivitaso ikkunalla.

Remonttimme on ohi ja vanha on väistynyt uuden tieltä! Sain säpolla näitä kuvia vanhasta saunasta ja kylppäristä, kun ei tullut itse otettua muuton yhteydessä kuvia ennen kuin aloitimme rempan. Revitystä kylppäristä ja saunasta on sitäkin enemmän kuvatuksia. Vaikea uskoa katsellessa noita vanhoja kuvia, että tässä samalla paikalla on nyt niin hieno ja toimiva saunaosasto + kylpyhuone! Uskomatonta mutta totta!

Ollaan saunottu jo pariin otteeseen ja hyvin toimii uusi kiuas ja leveillä lauteilla on ilo loikoilla. Lauteiden pinta on poltettu ja reunapuissa on kuori jäljellä. Näkee sitten ajan kanssa tippuuko se pois vai pysyykö. Tuli kyllä hienot :) Ollaan tosi tyytyväisiä rempan lopputulokseen. Ihanaa, että se on nyt ohi! Olen nauttinut erityisesti monista pikkujutuista, kuten siitä, että uudessa Narvin Kota Pallas- kiukaassa on lasiluukku! Miten kauniisti sieltä tuli loimottaakaan ja tuo ihan omaa tunnelmaansa saunaan. Kylpyhuone tuntuu myös huomattavasti isommalta, valoisuus lisääntyi hurjasti vaaleista kaakeleista.

Tässä setissä ei ole nyt kuvaa kylppäristä, otan jahka tässä toimertuu. Ei se enää paljon muuttunut viimeisimmistä kuvista. Mitä nyt ikkunalauta tuli ja metallikiskot raidan viereen yms, sellaista pientä.

Nyt voikin suunnata nenän jo kevättä kohti, suunnitella kylvöjä ja kesäkukkia. Siinä sivussa saunoa pakkasilla ja odotella, että kesä olisi jo ja voisi taas rappusilla vilvotella pyyhkeisiin verhoutuneena!

ps. kaksi oravaa pihapiirissä bongattu, vaikka toisen koitti naapurin kissa syödä... Ehti pakoon kuitenkin!

perjantai 18. tammikuuta 2013

Yömietteitä

Yö. Ja niin monenlaiset ajatukset läsnä. Jotakin on kirjoitettava, jotakin itsestään. Jotakin aitoa, liioittelematonta, jotakin ihmisestä.

Tänään seisoin auringonläikässä, se lämmitti, todella! Ihmettelin. Totesin, että lempipaikkani pihalla taitaa olla sen kuivettuneen kuusen alla, pellon laidassa, nenä kohti peltoa. Siinä missä kasvaa nyt kastanja. Mietin raaskiiko sitä kuivaa kuusta kaataa ollenkaan. Miten alaston kohta tulee pihaan? Entäs palokärki ja kaikki ne pieneliöt joita siellä puussa vipeltää? Ehkä siihen jätetäänkin tappi ja istutan köynnöstä kiemurtelemaan...

Tarkastin tilukset. Pakkanen paukkui, aurinko kimmelsi, liian vähän oli jalassa minulla. Vein linnuille ruokaa. Naapurissa on kuulema käynyt pähkinähakki ja paljon urpiaisia. Mietin voinko olla kateellinen lapsille linnuista. Vähän voin. Nyt tiedän missä ne pikkulinnut on meidän automaateilta. Naapurissa! Kamerakin oli mukana. Ajattelin, että otan kuvia. Ei tarjennut. Ikuistin verkkokalvoilleni kuvat, aurinko, puut, talventörröttäjät, meidän koti.

Heitin tuijan alle siemeniä. Kahahti, kuului suurten siipien läpytystä ja vähän kiukkuista potpotusta. "Anteeksi! En tiennyt että te olitte siellä..." Fasaanit. Yksi lehahtaa kuusiaitaan. Siellä on hyvä piileksiä. Sitten menin sisälle. Eteisessä sirkkeli, sahanpurua jokapaikassa. Katsoin ikkunasta, orava nökötti ruokintapaikan alla ja söi siemeniä, pähkinöitä. Myöhemmin harakat, naakat. Niitä meillä ruokitaan pähkinöin...

Joka päivä voi olla kiitollinen jostain. Tänään olin kiitollinen auringon näyttäytymisestä. Siitä, että sain heittää kävellen tulleen oppilaani takaisin kotiin ja hän välttyi kävelemästä pakkasessa. Että sain tehtyä kaksi hauskaa saunanhengetärtä, jotka tulevat lattiassa törröttävien putkenpäiden päälle. Jäävät putkenpäät ovelasti piiloon saunaleidien taakse. Näette sitten kun ne ovat valmiit. Olen kiitollinen siskoistani. Ja siitä, että on lämmintä sisällä. Ja ruisleipää kaapissa.

Nyt nukkumaan. Aamulla remontti jatkuu. Huomenna tiedossa myös askarteluiltamaa taideseuran puitteissa. Kivaa.

Hyvää yötä.

tiistai 15. tammikuuta 2013

Komposti pöhisee unissanikin

Näin unta kompostoinnista. Unessa talvikutakuinkintäysi komposti oli lähtenyt lauhojen kelien myötä käymään! No eihän se oikeasti ole, mutta pian tulee kevät ja sitten taas... Paasasin eilen isännälle seuraavanlaista asiaa: kompostoimisen myötä kirkastuvat elämän realiteetit, kuinka paljon jätetää kahden ihmisen taloutemme tuottaa? Voin sanoa, että melko paljon. Ostin kompostin joskus kesän lopulla, ehkä elo/syyskuussa ja aloitimme sen täyttämisen syksyllä, vaikka se ei ollut ehkä viisainta. En kuitenkaan hennonnut heittää biojätteitä enää sekajätteenkään joukkoon. Tällä hetkellä, komposti on aika täynnä. Tietysti siksi, että se ei toimi talvella, sillä se on tavallinen eikä lämpökompostori. Syksyllä se toimi aivan pakkasiin saakka, eli kävi, jätteen pinta laskeutui kun se hajosi. Nythän näin ei tapahdu ennen kevättä.

Jos miettii, että olemme käyttäneet kompostia ehkä viitisen kuukautta ja siitä ajasta komposti on toiminut ehkä 2kk ja rupeaa olemaan nyt kutakuinkin täynnä. Se on melko paljon kaatopaikalle kertyvää biojätettä, josta vapautuu metaanikaasuja ilmaan, jotka ovat yksi haitallisimmista ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kaasuista. Toki joukossa on myös väliainetta, puutarhajätettä, jotta komposti toimisi mahdollisimman hyvin. Monesti olen kuullut ihmisten perustelevan kierrätyksen tai jotain muuta ekoilun puuttumista sillä, että yksilön teot eivät paljoa merkitse tässä maapallon mittakaavassa. Minun mielestäni 310 litraa biojätettä, jonka voisi hyödyntää omassa puutarhassa alle puolen vuoden aikana, on melko paljon kahden ihmisen taloudessa! Vaikeaa tietysti arvioida paljonko jätettä kertyisi jos komposti olisi kokoajan käynnissä, vähemmän tietysti. Kuitenkin se on merkittävää. Kyllähän monissa talouksissa kierrätetään biojätettä pihassa olevan keräysastian kautta. Kuitenkin mietin, että kuinka suuri prosentti asukkaista käyttää tätä mahdollisuutta...

Mutta mikä olisikaan tyydyttävämpää kuin kierrättää kotosalla kertyvät biojätteet omalle kasvimaalle vaikkapa!

No niin. Se kompostoinnista. Siitä on vaan pakko puhua. Sitä on pakko hehkuttaa. Se on elämän suola - kompostointi. Nyt muihin aiheisiin.

Toinen ekoiluasia on tämä syömäpuoli. Eilen huokaisin puhelimessa siskolleni, että olisi se vaan niin paljon helpompaa ryhtyä kasvissyöjäksi, kuin opetella tappamaan kukkoja. (hän oli tappanut kotikanalassa kasvaneita kukkoja, jotka päätyivät lautaselle) Olen pyöritellyt ajatusta päässäni pitkän aikaa. Eläinystävänä se herättää paljon tuntemuksia, eläinten olot ja niiltä silmiensä sulkeminen. Ollaan isännän kanssa suunniteltu, että otettaisiin (oikeasti!) kanoja. Tuohon ulkorakennuksen päätyyn saisi erinomaisen kanalan. Siinä on luukku seinässä, jonka kautta kanat pääsisivät helposti tarhaan. Kuitenkin, vaatisi aika paljon enemmän panostusta, että kanat voisivat eleillä talven ylitse meillä myös. Se vaatisi lämmityslaitteistoa, remonttia  yms. Kuitenkin yksi vaihtoehto olisi, että kanat joutuisivat syksyllä pataan. Pystyisimme hyödyntämään kanoista lihan, kaulat, kivipiiran ja sydämen, ehkä jotain muita osia myös, sillä kissamme syövät raakaruokaa. Olisihan se niin paljon parempi kananelämä, omassa pienessä yhteisössä kesän ajan, ulkoilumahdollisuus, ravitsevaa ruokaa ja sitten päivien päättäminen ilman pitkää ja rasittavaa kuljetusta. Ja sitten vielä se, että pystyisimme hyödyntämään ne niin hyvin omaksi ja kissojen ravinnoksi. Kuitenkin tämä vaatisi (minulta) huomattavaa henkistä kanttia, eläinystävänä kun kiintyisin kuitenkin kanoihini. Mutta jos syön kanaa, niin minun täytyy hyväksyä kaikki se, mitä kanan elämässä tapahtuu ennen lautaselleni joutumista.

Olisihan se helpompaa, ryhtyä "vain" kasvissyöjäksi.

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Ihania kankaita

Satiinin omainen iso kangaspala.
Lähikuva vihreästä kankaasta.
Iso vihreä kangaspala.
Ihana retroverho.

Sain ystävältä ihania kankaita, nyt onkin suunnitteluasteella mitä ihmettä niistä tekisin, sillä en ole mikään ompelija. Eniten tykkään tuosta satiinikankaasta, jossa on tummansinisellä pohjalla punaisia kukkia. Se on niiiiin kaunis kangaspala! Hyvin liukasta satiinia, vähän aamutakkiainesta. Ehkä viritän siitä jotain makkariin. Tuota kiiltävää, vihreää kangasta on myös aika iso pala, siitä hyvinkin saisi jotain aikaan. Alimmainen retroverho sopisi todella hyvin tähän meidän "vihreään työhuoneeseemme". Suunnitelmissa on myös päällystää keittiön tuolit uudella kankaalla, sillä nykyinen kangas houkuttelee kissoja repimään. Siihen tarttuu varmaan kynnet jotenkin ihanasti.

Olisiko lukijoilla ideoita miten hyödyntää kankaita ompelematta? T: Ompelukoneen pahin vihollinen nro. 1. Hahaa ja keksinpäs ihan itse ensimmäisen niksin: taulut. Niittipyssy, canvas-taulu ja eikun hommiin!

Kiva sunnuntai kaikenkaikkiaan. Se on sisältänyt ystävien kanssa lenkkeilyä ihanissa metsämaisemissa, romppeiden penkomista ja äärimmäisen ihanaa ruokaa, jota on kannettu oikein nenän eteen valmiina annoksena. Kahvikin tuli suoraan käteen mukissa, aivan oikea määrä maitoa ja sokeria joukossa <3 Tällaisen ihmeen kohdatessa tuntee itsensä kuningattareksi!

Maalasin eilen kylppärin ja saunan ikkunat maalarin valkolakalla uudelleen ja ryhdyin maalaamaan myös puunväristä ovea valkoiseksi samalla aineella. Täytyisi tänään maalata toiseen kertaan, ugh, tympeetä hommaa kun ei valmistu tarpeeksi nopeasti.

Tänään hehkutin ystävälle, että kohta saa jo istuttaa siemeniä! Nii-iin, ajatelkaas, tammikuu on jo pian puolessa välissä ja pian helmikuu. Sieltä se kevät tulla porskuttaa, aurinkoiset kevätpäivät, kukkaruukkujen etsiminen, istuttelu ja kastelu - kyttääminen milloin mullasta putkahtaa jotain esiin! Kasvihuoneen saa koota jahka lumet on poissa... Sieltä se vaan tulee, vääjäämättä! Ihanaa. 

Jotenkin ihanan kevyt olo tällä hetkellä, kun tiedän, että olen hoitanut kaikki vastuut ja tehtävät, mitä on ollut rästissä! Kaikki suunnitelmat on raiteillaan, töissä hommat hoidettuna, ei tarvitse miettiä että sekin sähköposti on lähettämättä tai sekin mainos tekemättä. Suosittelen joskus koittamaan. Asioiden lykkääminen seuraavaan päivään tai viikkoon vain pahentaa stressiä. Ainakin tämä toimii omalla kohdallani!

Leppoisaa sunnuntaita ja tsemppiä itse kunkin tulevaan viikkoon!

lauantai 12. tammikuuta 2013

Remonttipäivitys

Heips ihmiset pitkästä aikaa!

Kirjoittelu on jäänyt vähemmälle arkisten kiiruiden takia. Kylppäriremppa on jatkunut, mutta ei vieläkään valmis. Tosin paljon ei enää ole jäljellä. (ihan kuin olisin sanonut näin joskus ennenkin....) Saunasta puuttuu silikonit, osa lauteista ja kiuas. Listoja, ikkunanpieliä. Kuitenkin edetty on ja ensi viikolla etenemme taas. Hitaasti...mutta hitaasti. Tässä pari havainnollistavaa kuvaa, tosin laatu on taas tuollaista "hämärissä kuvailtua".

Eilen ajattelin kiitollisuudella meidän kodista, jälleen kerran. Ajattelin, että olen todella kiitollinen tästä ihanasta talosta, että saadaan asua juuri tässä! Ja olen myös kiitollinen siitä, että tuo remontti, vaikka onkin jatkunut jo pitkään, on niinkin hyvällä mallilla ja pystytään jo peseytymään. Ja kuinka hieno siitä tuleekaan, kun on valmis! Lisäksi olen todella tyytyväinen materiaalivalintoihin, laattoihin ja paneeleihin yms.

Alla kuvatuksia. Laudemateriaali on leppälankkua, jonka pinta on poltettu. Tykkään kovasti! Selkänojapuihin tulee ledit osoittamaan valoa ylöspäin, ja ylälauteesta ledit osoittamaan valoa alaspäin väliritilään. Alhaalla on myös kuva kivitasosta, joka tuli saunan ikkunalle, osittain muuratun seinän päälle (vai miten sen nyt selittäisi) Kuitenkin kiuas tulee tuohon liuskekiviseinän eteen. Siskon vinkistä ajattelin, että tuossa kivitasolla voi polttaa Iittalan Kivi-tuikkuja saunoessa :) Kuvaa myös lattialaatoista, jotka siis ovat harmaanmustat ja yleiskatsaus kylppäriin. Hiukan jäi pyyhettä sun muuta, sahaa ja sen sellaista kuvaan, mutta tuo kuva oli silti paras. Listat ja ikkunalta smyygit puuttuvat ja tuosta mustan raidan vierestä metalliset koristelistat. Ikkunahan jää tuossa alakuvassa oven taakse vasemmalle. Mutta siellä on ikkuna! Vanha pukkarin ja kylppärin välinen ovi pitäisi vielä maalata, samoin ovenkarmit. Maalarin valkolakkaa kehiin...

Pieni kurkkaus laudemateriaaliin!





Kivitaso saunan ikkunalle.
Parempi kuva kivitasosta vielä.


Lattian laatat saumattuna.
Pieni yleiskatsaus, ignoroikaa saha yms. :D


Lintulaudalla on käynyt kuhina! Eilen lisäsin pähkinöitä laudalle ja selvästi ne houkuttelivat uusia lintuja pihapiiriin. En kylläkään tunnistanut kaikkia. Punatulkkuja on näkynyt, harakoitakin meillä ruokitaan pähkinöillä ;) Fasaanit pyörii pihapiirissä, nyt on akkojakin näkynyt pari. Yksi päivä joku haukka (varpushaukka kaiketi) yllätti ja nappasi lintulaudalta jonkin pikkulinnun. Harmitti kun en ehtinyt nähdä muuta kuin jotain ruskeaa tipahti ikkunan edestä ja kun menin katsomaan, oli lintulaudan alla enää kasa sulkia ja höyheniä! Hurjaa. Ehkä näen vielä sen, jos se tulee uudelleen vierailemaan. Se vaan kuuluu mennä niin, toiset eläimet syövät toisia. Haukkakin tarvitsee ravintonsa. Talilla on myös vieraillut käpytikka useamman kerran. Sitä on ollut kiva tarkkailla! 

Kello on jo yli puolenpäivän ja minä heräsin vasta yhdeltätoista! Joten nyt on korkea aika polkaista tämä päivä käyntiin. Ja sehän tapahtuu helposti kirpparilla.

Iloista viikonloppua kaikille!

perjantai 4. tammikuuta 2013

Kisselöörit

<3
Lintukyttäystä.
Uusi kyttäyspaikka!
Närhi!

Jottei eräitten kissakuume ainakaan hellittäisi, tässä vähän kuvapläjäystä pörröisistä. Misakia ei näy kuvissa, mutta siis Nukkis tulostimen päällä Nekon vieressä ja Nuhru uudessa kyttäyspaikassa ja Nukka taas kuikuilee olohuoneeseen tolpan nokasta.

Jottei liian auvoisaksi kävisi, Nukan pissatulehdus ei ole vielä helpottanut. Hän sai tänään uuden kuurin :( Toivotaan, että menee ohitse tällä kertaa.

Kivaa viikonloppua!

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Viikkopöllö, joulu hus ja katse tulevaan

Olen ollut reissuleskenä maanantaista saakka. Isäntä lähti pääkaupunkiseudulle kaverilleen viikoksi. Ensin olin vähän möö yksin jäämisestä, mutta nyt jo tuntuu ihan kivaltakin olla välillä itsekseen. Eilen heivasin kaikki joulukoristeet laatikoihin ja vein vinttiin. Kuusi lensi sekin pihalle, vaikka olikin vielä sangen vehreä ja nätti. En jaksa kovin kauaa ylläpitää joulua enää itse aaton jälkeen. Nyt on jo hyvä kääntää katseet kevääseen ja tulevaan!

Tuli tehtyä myös aika kohtuullisen hyvä imurointi. Sen verran paljon oli taas kissankarvaa ja neulasia ympäri pirttiä. Yläkerta jäi vielä siivoomatta, mutta koko päivän sain kulumaan alakerran hinkutukseen. Pesin kyllä pyykkiäkin ja puuhasin muutakin pientä. Moppaus jäi vielä tekemättä, mutta se saa odottaa, sillä kohta täytyy taas imuroida ennen kuin moppaa.

Istuksin tässä hennaväri päässä. Olen tullut liian viherpiiperöksi, että viitsisin "myrkyttää" itseäni tavan hiusväreillä, joten luonnonmukainen henna on ratkaisu. Kaipasin jotain piristystä päähän ja hain tänään Sokkarilta hennaa. Katsotaan mikä on lopputulos. Pitäisi tulla voimakas punainen, mutta aikaisempien kokemusten perusteella ei ole ollut aivan niin vahva väri mitä toivoisin. No, tuli mitä tuli, vaihtelua siltikin.

Pyörin tänään kylillä kun oli muutenkin asiaa kaupunkiin. Kattelin alennusmyyntejä ja totesin, että ei ne kyllä mitään alennuksia ole, jos toppatakista saa maksaa yli 100e vaikka hinta olisi jo alennettu! Ei soveltunut meikäläisen lompakolle, joten jätin väliin. Sain silti jotain mitä olin mennyt hakemaankin. Sateli jotain rännän tapaista, ei kauheasti keli innostanut. Väkeä oli kyllä aika paljon liikenteessä siltikin.

Olin juuri lähdössä autolla liikenteeseen kun pihalle mennessä huomasin, että fasaanit kökkivät tuijan alla siihen malliin, että ei ole emäntä pariin päivään tuonut sapuskaa, niin! Oli sitten pakko kääntyä ja käydä  hakemassa murkinaa fasuille vielä ennen lähtöä.

Talo voi hyvin. Remppa on edelleen kesken ja toiiiivoiiiiisin jo, että se saataisiin valmiiksi. Remppamiestä paikalle odotellessa... Onneksi pyykkivuorta olen saannut taltutettua ja onhan se hienoa, kun suihkuun jo pääsee. Siltikin, haluaisi jo täysin valmiiksi koko höskän. Se rempasta! Kissat on hiukan raapineet eteisessä tapettia (mur!) noh, sieltä paljastui alta myrkynvihreä seinä! Että jos kaipaamme vaihtelua, niin tapetit pois ja retro kehiin. Misakia ei tapetti kaiketi miellyttänyt kun on koittanut siitä eroon päästä... Nyt kun ollaan jouduttu sulkemaan makkari Nukan pissailun takia, olen itsekin alkanut jotenkin vieroksua sitä. Kaipaan jotakin muutosta makuuhuoneeseen. Lämpöä, jotakin kutsuvaa... Ostoslistalla on jo pitkän aika ollut uusi päiväpeite. Ehkä se piristäisi? Täytyy miettiä. Ehkä voisi tuunailla jonkinlaisen hienon sängynpäädyn? Vaikkapa puutavarasta. Mietintämyssyyn...

Isäntä rakenteli minulle maalaustelineen ennen lähtöään reissuun. Jej! Nyt voin maalailla kutakuinkin ergonomisemmassa asennossa kuin ennen. Eikä tarvitse pelätä, että koko huone sotkeutuu maaliin. Aloittelinkin uutta taulua tuossa. Jatkan taas jahka inspiroituu.

Semmoisia Pellonperälle! Mukavaa loppuviikkoa (mikähän päivä sitten lieneekään t: viikkopöllö) !