keskiviikko 28. elokuuta 2013

Kysyy rohkeutta

Triljoonien asioiden kynnyksellä taas kerran. Pää on tuhannen palan palapeli - kuka sen kokoaisi? Niin oli joku kirjoittanut lintutornin vieraskirjaan joskus aikoinaan. Se jäi mieleen. Ensi viikolla menen uuteen työhön (ainakin joksikin aikaa, opetusten ohella) tosin ammatin mukaista eli puutarhurointia kyseessä. Opetukset on alkamassa piakkoin, joten niihinkin pitäisi jotenkin orientoitua? Nyt tuntuu, että miten tästä kaikesta taas selviää? Entä sitten kun on pimeä ja kylmä ja syksy? Pitkä talvi edessä.

Yksinhuoltajuus ei ole helppoa. Vaikka ei lapsia olisikaan. Olen ollut toista viikkoa yksinhuoltaja - neljän kissan, tusinan kalan ja yhden käärmeen äitee. Plus kodin pitäminen kutakuinkin siedettävänä ja pihassakin on viidakoitumisen estäviä toimenpiteitä tehtävä. Autoa huollatettava, veroasioita pohdittava, jostain pitäisi repiä inspiraatiota ja aiheita syksyn opetuksiin. Pää hajoilee ja hommat jää tekemättä. Onneksi on kahvi ja suklaa.

Tämän kesän työrintama on piakkoin purkissaan. Ensi kesänä minua kutsuvatkin uudet työsarat. Onhan se hienoa, mutta samalla myös pelottavaa. Kun on ehtinyt olla samassa paikassa jo kuusi kesää peräkkäin, onkin ihan eri juttu mennä jonnekin muualle. Erilaiset ihmiset, vastuut, alueet... Se kysyy rohkeutta. Onneksi epävarmuuden voi nielaista ja asioista, joista ei tiedä ottaa selvää. Pitäisi aina hokea itselleen - sinä osaat, sinä pärjäät, vaikka takaraivossa nakuttaa - ei tästä mitään tule. Olisihan se niin paljon helpompaa luovuttaa. "Ei tästä mitään tuu, lähtis kävelemään, painais oven kiinni perässään...."

Kissa makaa akvaarion lampun päällä. sillä on silmät viirussa ja hännänpää ui vedessä. Ei sillä ole elämisen murheita. Sapuskaa tulee nenän eteen kaksi kertaa päivässä, saa ulkoilla turvallisesti tarhassa ja kynnet leikataan, turkit harjataan, hampaat hoidetaan ja paijauksetkin tulevat ajallaan. Ei ole kiirettä mihinkään. Joskus sitä vaan toivoisi, että pään voisi laittaa laturiin pariksi päivää ja sillävälin mennä aivan toisilla aivoilla eteenpäin. Sellaisilla, jotka eivät niin kovasti funtsisi kaikenmoista jatkuvasti.

On tyhjiin puristetun rätin olo. Jostain revin silti vielä energiaa vaihtaa sänkyyn puhtaat lakanat. Putsaan hiekkalaatikot ja otan imurin esiin. Sitten huomaan, isoposliinikukka on avannut kukkatertun. Vedän keuhkoihin sen voimakasta tuoksua. Mikä hätä tässä on, valmiissa maailmassa?

maanantai 19. elokuuta 2013

Kesäkurpitsakakku

Hei taas!

Loppukesäisiä terveisiä Pellonperältä. Olin viikonlopun Helsingissä ystäviä tapaamassa ja oli hieno viikonloppu. Silti tuntui aivan erityiseltä tulla kotiin. Kun pääsin pihaan, menin heti tutkimaan kasvihuonetta ja kastelin luumupuiden taimet ynnä muut tänä kesänä istuttamani taimet ja kukat. Söin jo hiukan ylikypsiä mustaherukoita pensaista ja ai että kun ne maistui niin hyvältä! Aurinko paisteli ja oma koti oli niin kutsuva. Oli hyvä tulla kotiin.

Minuun on iskenyt joku totaalinen huushollaushulluus (hieno sana, eikö?). Siitä lähtien kun keitin mehut mehumaijalla, olen tiskannut joka päivä ja pitänyt keittiön siistinä. Ehkä olen saanut hiukan lisää energiaa kun sain vähän levätä flunssaa potiessa fyysisesti. Ei ole aivan niin väsynyt olo kuin aiemmin töistä kotiin tultuani. Vähän aikaa kun huilii, jaksaa taas puuhastella. Tiskaaminen on aina ollut yksi inhokkipuuhiani. Siksi ehkä tiskipöydälle helposti kertyy valtava vuori tiskiä ja tiskaamisen aloittaminen on entistä vaikeampaa. Ärsyttävää on sekin, että tiskikaappi on aina täynnä tavaraa ja kun aloittaa tiskaamisen, täytyy ensin tyhjentää kaappi. Päivittäin tiskaamisessa on se etu, että kaappi on aina suht tyhjä. Ne muutamat astiat heittelee vaikka aamulla ennen töihin lähtöä kaappiin ja tadaa, kaappi on tyhjä! Tämä uusi rutiini on helpottanut arkea aika paljonkin! Keittiö pysyy paljon siistimpänä ja on kivempi aloittaa kokkaus tai leipominen. Ehkä juuri tästä syystä keksin tänään, että jotakin on leivottava. En ole mikään jauhopeukalo, vaan isäntä suorittaa meillä yleensä leipomiset. Kuitenkin lämpöpenkistä oli taas viikonlopun aikana kypsynyt useita kesäkurpitsoja ja ajattelin, että jotain on niistä tekaistava. Niinpä löysin Kinuskikissan sivuilta Risto-vaarin kesäkurpitsakkuun reseptin. Napatkaapa sieltä ohje! Kakkuun tulee 200 g/4 dl raastettua kesäkurpitsaa, joten kovin paljoa en saanut kurpitsaa tähän uppoamaan, mutta tulipahan kokeiltua :) Tarkoitus olisi myös koittaa säilöä etikkaliemeen kesäkurpitsaa, siitä lisää myöhemmin.

kesä2013 204
Kakkua!

kesä2013 205
Jopa koristuksetkin onnistuivat kohtalaisesti!


sunnuntai 11. elokuuta 2013

Sairastuvalla ja vähän kasvimaalla


Sibbet.

Pellonperästä on tullut sairastupa. Isäntä on kuumeessa toista päivää, eikä tuo omakaan olo vielä niin kummoinen olo. Yskä röykyttää ja nenässäkin on tavaraa. Toivottavasti molemmin tervehdytään pian! Olen leikkinyt hentoa valkoista sisarta ja kuskannut milloin lämmintä, milloin kylmää juotavaa, särkylääkettä ja käynyt vaihtamassa kylmää rättiä otsalle. Menee se viikonloppu näinkin.

Keittelin eilen maijallisen mehua palkkaamani naapurin tyttöjen keräämistä marjoista. Olen niin kiitollinen noille tytöille! Poimivat ahkerasti marjoja ja helpottivat arkeani kummasti. Ensin sain 7 rasiaa vattua pakkaseen, sitten maijallisen punamustaherukkaa. Ajattelin jos saisin vielä karviaista, niin voisin tehdä hilloa. Sen jälkeen on tämä marjarumba ohitse. Nyt alkaa jo stressi marjojen suhteen helpottaa. Nyt on mehullekin käyttöä (tosin viimevuotisia tässä vielä juodaan...) kun sairastetaan.

Sain sen verran tänään aikaiseksi, että kävin nostamassa sipulit ylös. Osa varsista oli laonnut ja ajattelin, että eiköhän se jo ole aika. Ihan hyvän kokoisia mollukoita sieltä nousi. Kuvassa siis vain osa sipuleista, kokonaisuudessaan niitä on vielä toinen mokoma. Sipulit oli helppoja kasvatettavia, suosittelen ensikertalaisillekin. Aika oman onnensa nojassa kasvoivat minullakin. Olkikate oli muuten hyvä kasvimaalla, paitsi nyt siellä kasvaa paikoitellen kauraa :) Karrikkeet (mitä ne piikkiset rikkaruohot nyt onkaan) tunkevat silti itsensä sanomalehden ja katteen lävitse. Sitkeitä ovat. Jotenkin on tunne, että meillä ehkä syödään ensi viikolla sipulikeittoa...

Valkosipulini olivat kadonneet rikkaruohojen joukkoon. Lisää perkaamista siis ensi vuonna... Yhden valkosipulin löysin ja nyppäsin ylös. Ihan hyvä mollukka sielläkin oli pohjalla.

Nostin myös punajuurta jonkin verran ylös. Nekin ovat nyt vähän kuivahtamassa ja sen jälkeen siirtyvät kellariin odottamaan jatkokäyttöä. Varret tietysti katkon. Ihan hienolta tuntuu saada vähän omasta maasta. Mietin, että kesäkurpitsaa ainakin on tullut hyödynnettyä aika hyvin keittiössä. En ole kovinkaan paljon ostanut kaupasta muita kasviksia.

Iskin maahan joskus heinäkuun puolella kesäkukkaseoksen. Kasvimaalle siis. Sieltä on alkanut putkahdella nyt kukkasia. Ruiskaunokkia näyttäisi ainakin nousevan, jotakin valkokukkaista yms. Pitää napsia niitä maljakkoon. Maa-artisokka on varmaan parimetristä valehtelematta. En ole katsonut mitä sieltä juuresta löytyy, kukkia ainakin on tuloillaan.

Sain anopilta Goji-marjan, joka oli heillä kituuttanut pari vuotta ehkä. Talvella paleltui kokonaan, mutta juuresta tuppasi aina uutta. Laitoin senkin kasvimaalle, kun muutakaan paikkaa en siihen hätään keksinyt. Pari kertaa muistin kastella, sen jälkeen on ollut oman onnensa nojassa. Tänään revin vähän rikkaruohoja ympäriltä ja totesin, että on sekin kasvanut aika hurjasti! Uutta kasvustoa on tullut rutkasti.

Paljon olisi tehtävää pihamaallakin. Katsotaan taas ensi viikolla tilannetta...

Leppeätä sunnuntaita kaikille!

perjantai 9. elokuuta 2013

Pohdintoja pihamaalta

Jonkinlaisen flunssan kourissa ehtii taas pohdiskella asioita ja summata kulunutta kesää. On hyvä miettiä, mitä on tullut tehtyä pihamaalla ja kasvimaallakin ja punnita, onko se ollut järkevää, voisiko ehkä jotakin tehdä toisin ensi vuonna?

Havainto nro. 1. Kasvimaa ja siihen liittyvät asiat.
- kasvimaan hoito on jäänyt työkiireiden vuoksi, mutta ihmeen hyvin siellä näyttäisi porkkanat nousevan ja punajuuretkin olisivat varmaan korjuukypsiä. Enemmän perkausta olisi saanut suorittaa. Kylvämäni kesäkukkamix availee kukkasiaan, se oli hyvä juttu. Täytyy hakea maljakkoon kukkasia sieltä.
- salaatteja on oikeastaan turha kylvää. Tai no, en vai aivan niinkään sanoa, että turha, mutta saman asian ajaa kaupasta ostetut salaatit, jotka istutin maahan. Näin saa nopeasti erilaisia lajikkeita paljon ja hyvin ovat kasvaneet. Osa kylvetyistä salaateista on mennyt etanoiden mahaan, en ole ehtinyt syödä niin paljon kuin kylvettyä salaattia on tullut. Jonkin verran (enemmän olisi saanut...) on tullut haettua kasvimaalta erilaisia salaatteja ja yrttejä ja niistä tullut tehtyä hyviä salaatteja. Tuntuu tyydyttävältä hakea puhdasta ravintoa omasta maasta, ei ole tarvinnut kesän aikana ostaa salaattia kaupasta. Oikeastaan kesäkurpitsa on korvannut kurkun, joten sitäkään ei ole tullut ostettua. Tomaatin osto on vähentynyt, nyt kun kasvihuoneesta on saanut tomaattia. Onhan se jo jotakin, luomua ravintoa pihalta pöytään.
- ensi vuonna lisää sipulia, eri laatuja, kuten punasipulia. Helppohoitoisia ja hyviä.
- retiisejä ei tullut syötyä juurikaan
- ehkä perunaa ensi vuonna, edes vähän

Havainto nro. 2. Puiden istuttaminen.
- istutushommat voisi jättää suosiolla syksymmälle, ainakin puiden taimien, sillä vettä saa olla kuivana kesänä kantamassa selkä vääränä. Vaikka olenkin kastellut aika vähän (loppupeleissä) niin silti, 9 luumupuun taimen kastelu on aika urakka, kun vesi täytyy kuskata kastelukannuissa. Syksymmällä istuttaminen vähentäisi kastelu-urakkaa. Tai sitten tarvitaan 100 m lisää letkua ja pari tuntia lisää vuorokauteen, kiitos.

Havainto nro. 3. Nautiskelu.
- enemmän nautiskelua ja oleilua puutarhassa ensi kesänä. Kiitos.

lauantai 3. elokuuta 2013

Röhnötystä

Lauantaita!

Huh huh. Tänään on ollut tapahtumantäyteinen päivä. Toimitin aamupäivästä löytöeläinpaikkaan tuttujen kanssa keräämäni avustuspaketin ja samalla auttelin tarhalla siivoten kissojen häkkejä ja vähän muutakin samalla. Rapsuttelin kissanpentuja. Sitten huristin takaisin kotiin, kolmelta tuli kiva tuttavapariskunta käymään. Keiteltiin sumppia ja juteltiin. Kun he lähtivät, läksin puutarhahommiin. Tuli kitkettyä rikkaruohoista uusi istutusalue ja heitettyä kompostia vähän pionien läheisyyteen. Kävin puutarhakaupassa katselemassa alennuksia ja sieltä tarttui joukkoon tuoksuköynnöskuusama ja alppikärhö. Täytyisi ne istutella jonnekin. Kuusamalle on jo paikka, tosin vaatii melkoisen raivaamisen ensin ja säleikön jostakin... Muutenkin kaikkea pitäisi pihamaalla ja puutarhassa tehdä. Sitten joskus kun voimia piisaa. Olen ihan tyytyväinen, että jaksoin vähän kitkeä ja kantaa vettä luumupuille. Marjat röhöttää pensaissa... Joskus opin vielä luovuttamaan. Kaikkeen ei pysty, ei ehdi, ei kerkeä. Joskus opin ajattelemaan, että lepo ensin. Lepokin on tärkeää.


kesä2013 190
Uusi istutusalue. Takana kanadanpiisku, tarha-alpi kukki komeasti.

































kesä2013 191
Tunnelmallisen kuvan taustalla jotakin häiritsevää...

Korkkasin eilen vihdoin Fimo-massat! Hinguin niitä jo sata vuotta sitten ja pakko oli sillä siunaaman hetkellä saada massat hommattua. No sainkin, mutta muovailla en ehtinyt. Nyt sitten tartuin vihdoin massoihin. Vaikuttaa tosi kivalta näpertelyltä! Laitan kuvia sitten joskus tuloksista, kunhan saan ne kovetettua uunissa. Minulla on hienon värisiä massoja, hilekeltaista ja hopeahilettä, mustaa, valkoista, vihreää, pinkkiä. Niistä saa paljon hienoja koruja ja helmiä ja korviksia. Hopealla päällystetystä langasta saa koukut. Korviksiin tilaan koukut serkultani, joka on kultaseppä. 


kesä2013 193
Maksaruohot kukkii.

kesä2013 199
Nauhukset röhnöttää. Houkuttelevat perhosia.

kesä2013 187
Isäntä ja pappa tekivät minulle tämmöisen istutuspöydän. Komia siitä tulikin.

kesä2013 201
Vierailta tuli tarpeellinen kesälahja. Huomatkaa takana tomaatit omasta kasvihuoneesta ;)

kesä2013 186
Kesäkukkaistutukseni.

torstai 1. elokuuta 2013

Hillonkeittoa

Tänään sain aikaiseksi keitettyä hilloa mustaherukoista, joita on tässä parin päivän aikana isännän kanssa poimittu. Paljon ei ehdi töiden jälkeen väsyneenä, joten hiukan stressiäkin on marjoista pukannut. Onneksi ystävät on käyneet vatuilla ja huomenna tulee taas yksi, eivät mene ihan hukkaan nekään. Ollaan tietysti niitä itsekin poimittu ja samoin isännän porukat.

Kävin töitten jälkeen hakemassa kaverilta vähän lasipurkkeja. Kiva kun on ystäviä, joiden aarrekätköistä löytyy kaikenlaista. Ei tarvinnut ostaa lasipurkkeja :) Tänään sitten laitoin 4 l mustaherukkaa kattilaan, joukkoon tiraus vettä, hunajaa, rommia ja hillosokeria! Toivottavasti hillosta tuli hyvää. Uunitin lasipurkkeja ensin ja keitin kansia. Tällä kertaa valelin purkit ja kannet Atamonilla. Nyt saa kellarin hyllyille täytettä! :)

Väsymys on aika massiivista. Iloitsen tulevasta viikonlopusta, koska voimaa ei olisi ollut jäsenissä yhtään enempää puristettavaksi. Rukoukseni on, että jaksan tämän elokuun ja sen jälkeen helpottaa fyysisesti, tiukentuu henkisesti. Pieni toiveeni on, että ehtisin joku päivä kokea vielä kesäjuttuja. Rentoutumista. Aurinkoa. Ehkä vettä. Sitä vaan toivon. 

Hyvää yötä, Jeesusmyötä.