keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Pupula


Talvi! Missä oot? Vain ohut kerros kuuraa maassa. Kaikki lumi käytännössä katsoen on sulanut...

Olen käynyt taas pari kertaa ratsastamassa, pitkästä aikaa. Aina se on vähän jännääkin, että miten hevonen käyttäytyy ja onko metsässä mitään pelottavaa. Eilen vastaan tuli pari ponia ajossa, se oli vähän pelottavaa Liirin mielestä, mutta päästiin ohi. Tarvottiin metsässä. Märkää oli, ei ehkä niinkään liukasta. Minä pysyin kuivana selässä, tosin parista kuusenoksasta räpsähti päälle pisaroita. Ei haittaa. Otettiin laukat suoralla, lähti liian kiivaasti, hidastettiin, otettiin uusiksi, lähti nätimmin - laukattiin metsän rajaan saakka. Hui sitä vauhdin hurmaa! Nyt on olkapäät kipeät. Sisäreidet kipeät. Selkä kipeä. Uusia lihaksia löytää hevosen selässä käydessä.

Fasaanit on pörränneet pihapiirissä hauskasti. Linkkujalka-Einarinkin bongasin tänään kun se nilkutti pellolla. Ei se enää niin vaivaisen näköistä ollut, mutta vähän kummiskin. Jee! Kettu ei ole sitä vienyt. Hyvä Einari! Otin tänään kuvia fasaaneista. Kaksi tönötti hauskasti omenpuun alla. Vähän kauempana niistä nökötti naapurin kissa. Kissat ei ole yleensä kiinnostuneita fasaaneista. Liian isoja paisteja niille kaiketi. Otin kuvia fasuista, koitan laittaa niitä myöhemmin.

Olen tässä muhitellut ajatusta Kanila. Kun ei kerta saanut perustaa Kanalaa, ehkä ryhdynkin kasvattamaan pupuja? Asia on muhinut jo viime kesästä lähtien takaraivossa ja nyt se nousi jälleen pinnalle, kun sain ystävältäni rusakon, jonka pistin pataan ja söimme hyvällä ruokahalulla. Olen suunnitellut, että jos hankkisi muutamia kaneja ja kasvattaisi niitä tuotantomielessä, eli ruoaksi, itselle ja kissoille. Nyt kaikki voi vetää järkytyksestä henkeä - kaneja! Ruoaksi! Iiiik! Perustelenpa siis miksi:

 a) eettiset näkökulmat lienee painavimpia tässä kaniasiassa. Syön lihaa ja haluan tietää mistä liha tulee. Haluan tietää, mitä eläin on syönyt, miten se on elänyt ja millaisissa oloissa. Tähän ihanteellisin tilanne on kasvattaa eläimet itse, näin näkee koko elinkaaren alusta loppuun saakka ja voin itse tarjota parhaan mahdollisen elämän eläimille ja nopean kivuttoman lopun vailla pitkiä kuljetusmatkoja. Lisäksi voin hyödyntää kaneista melkein kaiken, sillä kissamme syövät myös lihaa ja luuta.

b) kaninliha on terveellistä, vähärasvaista, proteiinipitoista valkoista lihaa, eli mitä parhainta lihaa! Se ei kuulemma maistu riistalle, vaikka riistan maku ei ole minulle ongelma, tykkään esim. jänispadasta.

c) kani on suht helppo eläin, nopea lisääntymään, eikä vaadi tuhottomia tiloja. Kun kuivikkeet ja ravinto on kohdillaan, kani pärjää lämmittämättömässä (meillä ulkorakennus) paikassa talven ylitse, näin ollen ei tarvitse miettiä mitä talven tullen kaneille tehdään ja voiko niitä pitää vain kesän. Kaneihin ei tarvitse lupia, tosin ilmoitus eläintenpidosta lienee tarpeen jos eläimiä on enemmän kuin 6 kpl. Kaneille voi hyödyntää ravinnoksi erilaista kasvijätettä mitä pihamaalta tulee, rikkaruohoja, vadelmanoksia, omenapuunoksia, naatteja, vihanneksia... Voin siis kasvattaa kanien ravinnon osittain itse. Laadukas heinä ja kuivikkeet on hankittava muualta - tosin pari kontaktia on jo näitäkin ajatellen.

Toivon pääseväni tuotantokanikurssille oppimaan tarvittavia asioita kanien kasvatuksesta, sekä myös oikean tekniikan kanin teurastukseen ja nylkemiseen. Kyllä - nämä asiat täytyvät myös tehdä kanille ennen kuin se on valmis pataan. Nyt joku voi kysyä, miten voit olla niin julma, pystyisitkö tappamaan kanin? Vastaukseksi voisin sanoa, että kyllä, uskoisin pystyväni teurastamaan kanin ja tekemään sille tarvittavat toimenpiteet. Uskon, että se on asenteesta kiinni ja tietyllä tapaa tottumiskysymys. Uskon, että kani voi olla poikasena hellyyttävä, suloinen otus ja aikuisena hyvän elämän elänyt eläin, josta tulee ihmiselle ruokaa. En koe ristiriitaa omaksi ravinnoksi eläimen metsästämisessäkään, olen pikkutytöstä asti ollut mukana ukin kanssa jänismetsällä ja olemme myös syöneet metsästämämme eläimet. Ja koska kissamme ovat syöneet raakaruokaa jo kauan, olen joutunut pilkkomaan niille mitä erilaisempia elimiä, sydämiä, keuhkoja, maksoja, munuaisia, osia kalkkunasta, kaloja jne, olen aika tottunut käsittelemään elimiä eikä se enää tee pahaakaan.

Suomessa syödään verrattaen vähän kaninlihaa, mutta jossakin muualla Euroopassa sitä syödään enemmän. Ehkä siksi ihmisistä tuntuu vieraalta ajatella kania hyötyeläimenä, koska se nähdään lähinnä lemmikkinä. Ja söpöytensä tähden sen teurastus tuntuu brutaalilta. Harvoinpa ihmiset näkevät ja tietävät miten tapahtuu sikojen, nautojen tai kanojen teurastus. On turha sulkea silmiä totuudelta, miten ja mistä se liha kaupan hyllylle tulee. Ei se sinne itsestäänkään kävele.

Nyt enää odotellaan kurssia ja kevättä, suunnitellaan kanilan rakentamista ja ruvetaan silmäilemään sopivia kaniehdokkaita asukkaiksi kanilaamme!

4 kommenttia:

  1. Tervetuloa kaninsyöjien joukkoon!

    Aika suuri suku täytyy kyllä olla, jos meinaa kuuden emokanin poikastuotannon syödä! Me olemme pitäneet kahta, ja jos kumpikin saa kaksi poikuetta kesässä, lihaa tulee aivan liikaa (kahdelle ihmiselle ja niiden kavereille). Ensi kesänä suunnitelmissa vain yhdet poikueet. Ai niin, mutta teillähän on kissoja! Täälläkin kovasti haaveillaan kissoista, mutta ei niillekään haluta ostaa tehotuotettujen eläinten lihaa. Pitäisiköhän sittenkin antaa kanien poikia, sehän ratkaisisi ongelman... Ei tarvitsekaan perustaa hiirifarmia.

    VastaaPoista
  2. Keskeneräinen: en tarkoittanut kuutta emoa, vaan siis jos ottaa yhden emon joka pyöräyttää sen verran poikasia, että niistä tulee yli kuusi. :) Varmaan yksi tai kaksi emoa korkeintaan. Kirjoitin ehkä vähän epäselvästi. Pienestä on tarkoitus aloittaa ja katsoa miten se sujuu. Mitä kaneja teillä on? Onko niillä ulkotarha? Miten ne asuvat häkeissä vai karsinoissa? Kiinnostaa :) Vinkkejä otetaan vastaan!

    VastaaPoista
  3. Kovasti minäkin olen noita pupusia miettinyt. Mutta mites, jos ne yli kuusi on poikasia, ja ovat siis vain väliaikaisesti, tarvinneekohan niistä mitään ilmoituksia tehdä? Miten vähän muistelen että ei, tuskin kovin moni kanin pitäjä ainakaan tekee, ainakaan lemmikkikanien omistajat. Tosin eihän se ole iso homma.

    VastaaPoista
  4. Nannukka: lähe sinäkin pupuhankkeeseen mukaan :) Joo voi olla, että ilmo tarvitaan jos on 6 emoa, jotka tekevät poikasia. Eviran sivuilta en aivan päässyt käsitykseen koskeeko tuotantokaneja samat säännöt kuin muita elukoita. Keskeneräinen ehkä osais vastata :) (anyways, naapureiden lupaa ei tarvita, joten hip hurraa, meille tulee pupuja!)

    VastaaPoista