keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Kaninpoikasia maailmassa!

Keskiviikkoa!

Ajelin eilen nurmikkoa. Se onkin kasvanut näin syksystä vielä rutkasti. Hedelmätarha ja pelto jäi vielä ajamatta. Toisaalta sieltä saa kaneille vielä tuoretta. Joka ilta teen kierroksen pihamaalla ja keräilen heinää, voikukanlehtiä ja muuta kaneille sopivaa sapuskaa pihamaalta. Tuore maistuu hyvin kaneille ja on ilmaista sapuskaa. Vaahteran oksia löytyy myös tuolta "vattupusikosta". Vadelman lehdistäkin kanit tykkäävät. Paljon voi hyödyntää omalta pihamaalta.

Syyshortensia Vanille Fraise sen kun punastuu! Kaunis on hän.
Omenia on tullut kohtuullisesti kolmeen puuhun. Alkavat nyt maistua paremmilta, aiemmin olivat vielä kitkeriä. Luvattoman vähän on tullut niitä syötyä. Eilen keräilin hyviä maahan pudonneita omenia ja pesin ne sisällä ja laitoin kulhoon houkuttimeksi. Isoja ja punaisia ovat. Muumiotautia on kyllä taas paljon. Olen laittanut omenoita kompostiin, vaikka muumioita ei kai saisi laittaa... Komposti rupeaa olemaan täynnä vaikka pöhiseekin hyvin. Hurjan paljon se on tänä kesänä syönytkin - kanilasta papanaa & kuiviketta ja sisältä kotitalousjätettä. Ei uskoisi että kaikki on mennyt tuohon pieneen kompostiin! Nyt mietin miten talvi selvitään kun komposti on täynnä. Ehkä joudun sen vielä tyhjäämään ennen pakkasia.

Järjestin papereita kansioihin. Nukka halusi olla "piällysmiehenä".

Tässä on ollut kovasti taas kaikenmoista murhetta ilmassa. Tämä(kään) syksy ei tunnu päästävän meitä helpolla. Tällä hetkellä olemme laina-auton varassa ja työrintamallakin on muutoksia. Kaikenlaista ratkaistavaa asiaa on tapetilla, eikä tunnu löytyvän voimia tarttua kaikkeen mihin pitäisi... Täytyy vaan koettaa löytää pieniä ilonaiheita elämästä ja koettaa ajatella sitä, mikä on tärkeää.  Asiat ratkeavat painollaan ja ajallaan. Murehtiminen ei edesauta asiaa.

Onneksi ilonaiheitakin löytyy, kuten tutustuminen mainioihin, uusiin naapureihimme! Puhumattakaan siitä, että Sysin poikaset tulivat maailmaan viikko sitten! En ole vielä kopeloinut pesää läpikotaisin, mutta laskin ainakin seitsemään ja eloa tuntui vielä pesän pohjallakin. Eli hyvällä tuurilla siellä voi olla kymmenkuntakin poikasta! Tänään olisi tarkoitus koettaa laskea poikasten lukumäärä ja katsoa ovatko kaikki elossa ja hyvässä kasvussa. Sysi on yhtä äkäinen ellei jopa vielä äkäisempi poikasten päältä! Enhän voi siitä kuitenkaan luopua luonteen vuoksi, jos se on hyvä emo ja tekee jatkossakin isot hyvät poikueet. Onneksi ruoan avulla saa äkäpussin houkuteltua ruokakupille ja sillä välin voi salaa tutkia pesää ja poikasia.

Nyt on tosi kyseessä, sillä näihin poikasiin on todella asennoiduttava kuin lihakaneihin - ne teurastetaan ja käytetään hyödyksi. (ihan oikeasti!) Eihän meillä olisi tilojakaan jättää enempää emoja. Onhan niitä nyt 3 kpl + uros. Onneksi olen motivoitunut kissojen ruokinnan suhteen, joten pystymme hyödyntämään miltei kaiken mitä kaneista irtoaa. Luut mukaan lukien. Sehän on mielestäni aivan ihanne tilanne. Saan loput "ylimääräiset" ruhon kappaleet tutulle, jolla on koiria. Win-win situation! Nyt vaan täytyy enää kerätä oma rohkeus ja koettaa pitää tietty etäisyys poikasiin. Katsotaan miten se sitten onnistuu... 

Kuva työmaalta. Rantaa on raivattu avarammaksi pusikoista. Hieno jokimaisema näkyy nyt!

Tänään on ollut siivouspäivä kotosalla. Olen imuroinut ja puunannut ja kuurannut. Tulee hyvä olo, kun saa paikat edes hetkeksi siistiksi. Nopeastihan nuo kissankarvat taas leviävät ympäristöön, mutta hetken verran ehtii nauttia siisteydestäkin. Sain myös jo pitkään mielessä olleen puuhan tehtyä: nimittäin siivosin vaatekaapin! Kesävaatteita meni jemmaan talveksi, käyttämättömiä kirppispussiin ja pyykkikoriinkin tuli täytettä. Nyt on vaatteetkin ojennuksessa!

Flunssakin alkaa olla voitettuna jo antibioottikuurin avustuksella. Jospa tästä nyt uuteen nousuun ja pääsisi kiinni liikuntoihinkin. Kovasti jo mieli hinkuu urheilemaan, mutta ihan vielä ei passaa innostua. Tänään loppuu antibioottikuuri.

Semmoisia kuulumisia Pellonperälle. Pitäkää huoli itsestänne ja toisistanne! :)

3 kommenttia:

  1. Terkut täältä Päijät-Hämeestä.
    Syksy on kauneimmillaan ja puutarhassa löytyisi hommia. Énsimmäinen syksy täällä omassa talossa. Miten se kesä menikään niin nopeasti ... ja nyt jo pitäisi puutarha laittaa talviunille.
    Harmittaa kun vajaa kuukausi sitten katkaisin ranteesta luun ja nyt kolmannen kipsauksen jälkeen tuntuu paraneminen alkavan. Siispä pihalla vain istutaan ja ihaillaan - hommat tehdään sitten myöhemmin. Ihanat ystävät on avittanut mehustusjutuissa. Näillä mennään mihin tällä hetkellä pystytään.
    Nautitaan siis sumuisista aamuista ja kirpeistä illoista.
    Kaikkea hyvää sinulle!

    VastaaPoista
  2. Hei Soili! Kiitos kommentista :) Se on kurjaa, kun halua olisi tehdä pihassa vaikka mitä, mutta ei pysty. Parempi kuitenkin, että saat ranteen ensin kuntoon! Onneksi on ystävät :) Minulla on jäänyt paaaaljon asioita tekemättä tänä kesänä puutarhassa ja sen kyllä huomaa. Onneksi taas tulee uusi kesä ja toivottavasti enempi aikaa puuhata pihamaalla. Tämä oli nyt meidän toinen kesä Pellonperällä. Hyvää syksyä Päijät-Hämeeseen!

    VastaaPoista
  3. Siivousinspis päällä ollut näköjään :) Ihana syyshortensia, pitäsköhän minun hankkia mökille. Omenoita on runsaasti tänä syksynä, vaikka ei ole tullut hoidettua omenapuita :) pitää leikata keväällä ainakin ne vesioksat....

    VastaaPoista