torstai 6. marraskuuta 2014

Pakastuvaa...

Myrtti lähti talvilevolle kellarin rappuun. Laitoin rappuun lämpömittarin ja tsekkailin lämpötilaa. Näyttäisi olevan + 12-15 noin. Suositus talvilevon lämpötilalle oli 10-18 astetta. Pakkasella varmaan kylmenee vielä lisää, täytyy seurailla tilannetta ettei tule liian viileää. Myrtsis oli ihmeissään, että mitä tapahtuu, mutta oli sitten kaivautunut hakkeeseen lepäilemään. Ekaa kertaa kun kävin tarkistamassa, onko Myrtti vielä siellä, pelästyin että se on ottanut hatkat, mutta olikin vain hakkeen alla piilossa. Punnittiin Myrtti myös ja paino oli 320 g, mikäli vaaka ei huijannut. Nyt on hyvä seurata myös, ettei paino lähde liikaa putoamaan talvilevon aikana. Vettä tietysti vaihdetaan viikottain ja seurataan käärmeen vointia.

Isännän kanssa oltiin ihan "inhimillisiä" ja surtiin kun ei nähdä Myrttiä hetkeen omassa terraariossaan. Jotenkin tuntui pahalta laittaa se pieneen boksiin, vaikka talvilepo tekeekin sille hyvää ja on luontaista. Kai se on siinä, kun on tottunut tarkkailemaan tuota terraarion lämpötilaa ja Myrde on viihtynyt hyvin lämpöpaikalla aina.

Olen vähän haaveillut Myrtille sellaisesta isommasta terraariosta, nythän hän asustelee tuossa vanhassa akvaariossa, joka sekään ei ole pöllömpi, mutta muotona vähän epäsopiva. Korkeampi ja kapeampi terraario olisi kätevä, jotta terraan saisi oksia, joissa käärme voi kiipeillä tai piileskellä. Nyt olisi sopiva hetki etsiä uutta terraariota kun Myrde on talvilevolla ainakin tammikuuhun saakka jos kaikki menee putkeen. Toisaalta rahatilanne on kaikkea muuta kuin sopiva...

Tänään on taas pakkasen puolella ja on luvannutkin kai pakastuvaa. Aamulla kanilassa mietin, että miten sitä oikein tarkenee pakkasilla puljata juomavesien kanssa. Pitää varmaan hommata lämpimät työsormikkaat. Nyt olen ronkkinut käsin avonaisista juomakupeista sinne lentäviä puruja ja oljen kappaleita. Siinä jos missä jäätyy näpit! Ehkä se pakkasella on helpompaa sitten kun voi vaan jääkimpaleen tipauttaa pois kupista ja laittaa lämpimän veden tilalle. Vedethän meillä kannetaan sisältä. Tähän asti olen pärjännyt tuollaisella kannulla, nyt talvella joutunee siirtymään johonkin sankoon/ isompaan vedenkuljetussysteemiin.

Juuri nyt on jonkinlainen babyblues menossa ja väsymystä pukkaa, vaikka kaneja ei mitään tuhotonta määrää olekaan. Kuitenkin papanan määrä on vakio ja tuntuu, että jatkuvasti saa olla siivoamassa häkkejä. Siinä mielessä odotan teuraspäivää, jolloin kanien määrä vähenee ja työn määrä samalla myös. Nostan kyllä hattua ihmisille, jotka kasvattavat eläimiä työkseen, sillä työtä se todella vaatii ja sitoutumista. Mihin lähdet kun on lauma kotona ruokittavana? Ja vaikka lähdetkin on silti huoli, miten siellä kotona pärjätään. Kai se vaan näin on eläinten kanssa.

Mitä muuta elämään kuin eläimiä? (vaikka niistähän tuo tuntuu lähinnä koostuvan...) Työt vähenivät kun syksyn hommat saatiin pakettiin. Nyt ihmettelen vapaa-aikaa ja olen siitä iloinenkin, samalla kun tappelen liittoon lähetettävien papereiden kanssa ja mietin mistä seuraava palkka revitään. Eli kolikolla on ne kääntöpuolet. Olen korkannut taas uimahallikauden, vesijuoksua tulee harrastettua kerran viikkoon. Eilen väsäsin yhden taulun ja takaraivossa on jo jonkin aikaa kutitellut ajatus maalaamisesta. Jospa sitäkin ajatusta saisi viriteltyä toteutuksen tasolle. Lenkkeilyäkin on ehtinyt harrastamaan, mikä on kiva juttu. Liikunta antaa voimia jaksamiseen. Tämä syksy ei olekaan niin pahalta tuntunut kuin monet menneet syksyt. Odotan kyllä myös joulua. Loppupeleissä talvikin menee niin nopeasti.

Nyt päiväkahvin keittoo ja sitä kautta töihin. Mukavaa loppuviikkoa!

2 kommenttia:

  1. Reikäkauha olisi varmaan hyvä niitten roskien poimimisesta vesiastioista. Täällä odottaa säteilylämmitin teille muuttoa :)

    VastaaPoista
  2. Äiti: no olipa muuten hyvä idea tuo reikäkauha! Tiedän jo mistä ehkä moisen saankin... On se kyl rumbaa nyt ku avokuppeihin pitää jatkuvasti vaihtaa vettä ku siellä lilluu papanaa ja kaikkee kivaa.

    VastaaPoista