sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Runoa pukkaa

Eilen olin hienossa Runojuhlassa Hämeenlinnassa, Kanttarelli Publishingin julkaisemassa Runo päivässä- Poem a day- runokirjan julkaisutilaisuudessa. Tässä runokirjassa on myös kolme minun runoani mukana :) Tilaisuudessa oli hienoja runoilijoita ympäri suomen (myös ulkomailta oli muutama runo mukana) ja saimme tilaisuuden lausua oman runomme.

kevät 2014 160
Siellä se on! Minunkin runoni mukana!
 
Juhla oli hieno ja lämminhenkinen. Kiitos kustantamon väelle, että annoitte tällaisen mahdollisuuden monille pöytälaatikkorunoilijoille, minullekin!

Kirjaa voi nyt tilata kaupan kautta. :)

Näihin kuviin ja tunnelmiin, iloa sunnuntaihinne!              

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Leppis pulassa, oksahommia ja kevään etenemistä

Tänään on ollut mieletön ilma ulkosalla, auringonpaistetta ja lämpöä! Linnut sirkuttaa tuhatta ja sataa, kevät on täällä <3 Bongattu on mustarastaita ja joutsenia, fasaaninaarat vaappuivat aamulla minua karhuun hedelmätarhan puolelle.

Tänään olen puuhaillut pupulassa (siivoillut papanoita, lisännyt kuiviketta ja nikkaroinut Sysille oman kopin vanhasta perunalaatikosta) ripustanut puuhun pesän, ulkoiluttanut kahvakuulia, noutanut ikkunoita tulevaa kasvihuonetta varten (edellisenhän särki myrsky) ja käynyt sauvakävelemässä! Mitä mainioin vapaapäivä jonka päätteeksi aion lämmittää saunan <3


kevät 2014 129
Leppis pulassa! Pelastin hänet kivelle kuivattelemaan.

kevät 2014 120
Leikkasin omenapuut. Tänä vuonna myös lannoitus kairaamalla reikiä latvuksen leveydeltä maahan ja lannoiterakeet reikiin. Näin lannoitus ei mene pelkästään puun juurella olevan nurmikon hyvinvointiin.




kevät 2014 118
Kaneille tuli järsittävää omista ja naapurin omenapuista.

kevät 2014 140
Puussa roikkuu pesä!

kevät 2014 130
Patjarikot on varsin vehreinä ja valmiina kevääseen <3

Ostin multaa myös viherkasvien mullanvaihtoja silmällä pitäen. Uusi istutuspöytä pääsee testiin tänä keväänä :) Ostin myös taimimultaa, joka ei ollutkaan ihan samaa kuin kylvömulta, mutta aion silti kylvää siihen lähipäivinä. Jos aiotte kasvattaa jotain siemenestä, niin nyt hop hop kylvämään! :)

Tutkailin tänään vähän istuttamieni kasvien silmuja. Istutin viime kesänä/syksynä yhtä sun toista, toivoen että lähtevät kasvuun. Ainakin pilvikirsikka vaikuttaisi olevan elossa, syreenin poikaset on vähän liiankin elossa (:[ niitä on kukkapenkki täynnä, joka on tarkoitus kaivaa ylös...) pullistuneita silmuja on köynnöshortensiassa, vanhat tuhkapensaat odotetusti tuppaavat silmua. Myös viime vuonna istuttamani tuoksuköynnöskuusama näyttäisi olevan hengissä! (hip hurraa!) Luumuja en tarkastellut. Toivottavasti myös mongolianvaahtera olisi hengissä. Siitä en osannut sanoa juuta enkä jaata vielä tässä vaiheessa. Mahtaakohan tiukka savimaa koitua sen kohtaloksi...

Aivan oma postauksensa on tehtävä tietysti myös kompostoinnista! Se sitten myöhemmin ;) Kivaa viikon jatkoa kaikille lukijoille :)

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Kanielämän ei-niin-mutkaton aloitus

Heips!

Tässä nyt vihdoin kuvia valmiista kanilasta ja sen asukkaista, joista ensimmäinen n. 2v. valkoinen maatiainen, jolla ei sen kummemmin ole nimeä kuin "emo" tai Mamma, tuli jo viime tiistaina kotiin. Tuo luppakorvainen on toinen emomme, hän on reilu parin kuukauden ikäinen, eli vielä pieni, hänelle annoimme nimen Sysi, mustan turkin mukaan. Tarkoitus on, että tulevia poikasia, joista tulee siis lihakaneja, ei nimetä, mutta emot pidetään ikään kuin lemmikkien asemassa.

Kanielämämme alkoi tragedialla, sillä Mamma oli tiineenä tullessaan meille. Kuitenkin yön aikana synnytys oli alkanut ja aamulla löysin poikaset pitkin poikin häkkiä, osa kylmettyneinä ja kuolleina, osa vielä hengissä. (oli pakkasyö ja lämpötilat käyneet todennäköisesti -10 asteessa yön aikana) Koska emo ei ollut ehtinyt lämmintä pesää rakentaa karvattomille poikasilleen (jonne olisimme voineet elävät poikaset koota), piti meidän tehdä armeliain teko ja päästää poikaset kärsimyksistään. Se oli aika ikävä aloitus ja jäin kovasti pohtimaan, olisinko voinut toimia jotenkin toisin tai estää tapahtuman. Kuitenkaan Mamma ei ollut alkanut pesänrakennukseen vielä kotonaan, joten ei arvattu, että poikaset syntyisivät niinkin äkkiä. Laskettu aika olisi ollut siinä viikon/kahden kuluttua. Käynnistikö stressi tai kuljetus synnytyksen? Sitä voi vain arvella, eikä spekulointi muuta tilannetta miksikään. En olisi voinut tapahtumaa estää. Keinoruokinnalla elossa olevilla poikasilla olisi ollut hyvin pienet selviytymismahdollisuudet, eikä meillä vielä kokemusta, joten koin ratkaisun parhaimmaksi sillä erää. Olihan se ikävää, mutta luonto päätti nyt toisin. Toisaalta tämä oli jonkin sortin palautus todellisuuteen, sillä kaneistamme on todellakin tarkoitus tulla lihakaneja, eli pilvilinnoista tiputtiin kyllä alas heti. Pari päivää murehdittiin asiaa isännän kanssa, mutta sitten todettiin, että tässä on vaan noustava takaisin satulaan ja totuttava, että joskus voi käydä näinkin. Mamma kuitenkin voi hyvin ja toipui nopeasti synnytyksestä. Nyt hänen annetaan hänelle aikaa levätä ja kerätä voimia, kunnes yritetään sitten uudestaan astutusta. Hän on kuitenkin hoitanut hyvin kaksi poikuetta jo aikaisemmin, joten aivan ensikertalaisestakaan ei ole kysymys. Toivotaan parempaa onnea ensi kerralla!

kevät 2014 099
Mamma.
Leikkasin eilen omenapuita ja kokosin oksia kaneille järsittäväksi. Nyt niitä onkin aimo keko. Pysyy hampaat kunnossa, kun saavat järsittävää! Mammassa oksat herättivät tunteita ja väärässä paikassa olevaa keppiä piti nakella ympäriinsä! Se oli aika hauskaa seurattavaa! Mamma ei muutenkaan ole mikään sylikani. Se on isokokoinen ja näyttääkin (minun mielestä) lihakanilta. Koitamme totuttaa sen kuitenkin läheisyyteen ja pitelemiseen sen verran, että tarvittaessa voimme leikata kynnet ja tarkistaa kanin kunnon. Ainakin ruoalla saa Mamman sietämään silitystä. Sapuska tähän äityliin uppoaakin miltei saman tein kun kupin täyttää!

kevät 2014 101
Ropelikorvamme Sysi, hetki ennen lentoon lähtöä ;)
Sysi on luonteeltaan reipas ja ottaa välillä aikamoisia spurtteja pitkin häkkiä. Se on uteliaampi kuin Mamma ja tulee katsomaan heti kun häkin avaa. Sysi tykkää kököttää kopin katolla ja ikkunalla. Vielä se on vähän arka meitä kohtaan, kun uusia ihmisiä olemme sen elämässä. Kuitenkin Sysistä näkee, että sitä on käsitelty paljon ja luonnekin ehkä on seurallisempi kuin Mammalla. Valkoinen maatiainen ei käsittääkseni luonteeltaankaan ole mikään kesyin lemmikkipupsi.

kevät 2014 102
Yhteiskuva!
Sysi ja Mamma asustavat siis yläkerran häkeissä, vielä väliseinällä erotettuina. Jos ne tulevat hyvin juttuun, voidaan väliseinä poistaa ja antaa niiden olla samassa tilassa. Sysillä on nyt vain pahvilaatikko pesänä, Mammalla on perunalaatikosta tehty pesä, jonka päällä on sen ruokakuppi. Mamma tuntuu tykkäävän loikkia myös kopin tasaisella katolla. Sysille on tarkoitus tehdä samanlainen pesäkolo.

Kaneilla on kuivikkeena olkea ja purua. Vielä vähän opetteluttaa oikea tyyli laittaa kuvikkeet. Nyt pistin reilusti olkea pohjalle ja purua joukkoon, mutta kun siivoan häkit kunnolla, taidan tehdä toisin päin. Toiveena olisi opettaa myös kanit jonkinlaisen pissalaatikon käyttöön, joka helpottaisi siivousta. Nyt Sysillä on matalareunainen laatikko "haudattuna" häkin toiseen laitaan ja siellä on purua. Oli sinne ainakin yksi pissa eksynyt. Yllättävän paljon nuo kaksi saavat papanaa aikaiseksi! Niitä olen siivoillut päivittäin ja laittanut kompostiin. Hyvää välimateriaalia kompostointiin. Luulenpa, että toisen kompostin hankinta voi olla edessä tulevaisuudessa...

kevät 2014 092
Sysin residenssi omalla ikkunalla.
Mamma oli koko häkissä ennen Sysin tuloa.  Ikkuna tuntui olevan sille kovin mieluisa ja oli kiva makoilla auringonläikässä. Ikkunalle Sysikin on löytänyt tiensä, tuntuuvat viihtyvän "sviitissään".

kevät 2014 090
Yläkerran huoneistot.
Tila on kyllä erinomainen kaneille ja ei voi kuin kiittää isäntää suunnittelusta ja toteutuksesta. Itsehän olin assistenttina ja sahurina. Ja ehkä vähän stylistinä. Häkkien vastakkaisella seinällä on hylly ja pari koukkua ripustettaville tavaroille. Ruoat ovat lattialla kannelisessa isossa boksissa ja sankossa. Häkkien päälle mahtuu jemmaamaan oksia tai jotain muuta kamaa. Katto on verkkoa. Pitäisi vielä rakentaa tuolia jykevämpi koroke, jolla yllän hyvin ja turvallisesti häkin peränurkkaankin. Vai emännälle puujalat?

kevät 2014 112
Koko kanila, kaksi isoa häkkiä, jotka voi jakaa väliseinällä.

kevät 2014 111
Näytetään sulle pyllyä!
Näihin kuviin ja tunnelmiin! Heippa!

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Operaatio Pupula

Lauantaita lukijoilleni!

kevät 2014 065
Näitä on tarvittu viime päivinä paljon!

Niin on ollut kiirusta viime aikoina, jotta huh huh! Nyt ehdin vähän laittamaan kuviakin kanilan etenemisestä. Vielä se ei ole valmis, mutta enää puuttuu muutamia ovia ja väliseiniä. Ulkoilutarha tehdään kesällä sitten, sen kanssa ei ole vielä kiire. Ensimmäinen asukki muuttaa tiistaina kotiin, joten sitä ennen pitäisi saada asumus valmiiksi!

kevät 2014 047
Seinät levytettynä jo filmivanerilla. Valittiin keltainen puoli ulospäin, jotta tila vähän valaistuisi samalla.
Tässä rakennusprojektissa minua on yllättänyt työn määrä. Olin ajatellut, että äkkiäkös se häkki tekastaan, mutta eihän se aivan niinkään mene. Aloitimme tyhjentämällä huoneen roippeista, mitä siellä sattui olemaan. Keinua, puutarhapöytää, kesärenkaita, ruohonleikkureita jne. Sen jälkeen lakaistiin tila ja suurimmat hämähäkinseitit veks seiniltä. Sen jälkeen levytimme seinät filmivanerilla. Kaikki puuhommat on tehty käsin sahaten, koska sahamme on epäkunnossa tällä hetkellä. Olkapääkipua on ollut siis ilmassa!

kevät 2014 064
Alapuolen pohjat jo valmiina...

Levyttämisen jälkeen tehtiin häkkien kehikko ja se nousikin aika nopeasti pystyyn. Sitten tehtiin vanerista pohjat ja ruuvattiin ne paikoilleen. Sitten tehtiin katto, joka on tehty verkosta + puutavarasta. Ehdottomasti isoin homma on ollut ovien vääntäminen. Koska häkit ovat niin leveät, päädyimme ratkaisuun, jossa yhdessä häkissä on yhteensä 4 ovea. Siis yksi pitkä häkki, jonka voi tarvittaessa jakaa kahteen häkkiin väliseinällä. Eli yhteensä meidän pitää tehdä 8 ovea.


kanijuttu
Jo kolme ovea paikoillaan!

kevät 2014 071
Tämmöiset ovet on kanilassamme. Tarvittaessa voi siis avata vain toisen oven, jos haluaa vaikka täyttää ruokakuppeja tai tarkistaa jonkun kanin kunnon.
Minulla tietysti on ollut myös hieman kosmeettisia toiveita hieman häkin ulkonäölle. Tietysti tärkeintä on pupsien viihtyvyys, häkkien toimivuus ja tila, mutta toki se on kiva, kun se on silmällekin ilo. Käytäntö sitten näyttää oliko suunnitelmamme hyvä. Kuvissa tila näyttää pienemmältä kuin onkaan. Yksi häkki (jakamattomana) on nyt noin metrin syvä ja reilut toista metriä leveä, korkeudessakin piisaa niin, että riemuloikkaa pystyy tekemään. Eli tilaa on! Tuntuu hyvältä, että kanit saavat reilusti tilaa. Vielä täytyy jatkaa rakennushommia ainakin yhden päivän ajan, jotta kaikki on valmista. Ehkä huomenna?

Vielä siis täytyy:

- tehdä alapuolen ovet
- tehdä pois otettavat väliseinät
- hommata ruokakupit ja vessalaatikot (juomapullot on jo tilauksessa)
- hommata sapuskaa (kauraa on jo hommattuna)
- hommata heinää (kuivikkeeksi tulee olkea, jota on jo parin paalin verran sekä kutteria tilattuna)
- askarrella pari pesäkoppia
- kutsua sähkömies laittamaan lamppu + pistorasia Kanilaan
- hakea pupsit kotiin!

Ylimmästä häkin ikkunasta tulee kulku tarhaan sitten, kun se joskus valmistuu. Näin kanit pääsevät ulos ja jaloittelemaan isompaan tilaan myös tulevaisuudessa! Se tuntuu hyvältä ajatukselta. Haluaisin, että ulkotarhassa kaneilla olisi mahdollisuus myös kaivautua. En tiedä vielä, miten se käytännössä toteutetaan niin, ettei kanit kuitenkaan kaiva itseään pois häkistä. Olen kuullut ohjeita, että verkkoa pitää haudata n. puoli metriä maahan reunoista. En haluaisi verkottaa koko pohjaa, sillä silloin kanit ei pääse kaivelemaan. Ehkä kärrään maata tarhan johonkin nurkkaan rutkasti ja saavat siinä kaivella? Katsotaan.

kevät 2014 053
Villipetoja Pellonperällä havaittu.
Hienot kevätilmat on antaneet myös mirreille mahdollisuuden päästä jaloittelemaan ja kovasti ne on tarhassa viihtyneetkin. Olen todella iloinen tuosta tarhasta! Kissat tykkäävät olla siellä. Ne kiipeilevät puunrunkoa pitkin ja ottavat spurtteja. Välillä ne kököttävät styroxlevyn päällä tuolin alla ja tarkkailevat. Ne ovat tyytyväisiä, eivätkä pyri pois häkistä. Niillä on turvallista ulkoilla siellä ja viihtyvät hyvin. Ja tarha on vieläpä silmille ilo. Mikä sen parempaa? Win- win- situation!

Mukavaa viikonlopun jatketta kaikille!

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Tilannepäivitys

Elossa ollaan edelleen, kiirusta on vaan pukannut erinäisten asioiden takia. Niistä päälimäisenä nyt mielessä ja teon alla on kanila, joka nousee kovaa vauhtia pystyyn! Minä olen sahannut, isäntä suunnitellut ja ruuvannut. Yhteistyöllä se sujuu. Jos hommat menee putkeen, saadaan jo viikonloppuna eka asukas kanilaan! Toinen asukas kotiutunee viikon päästä ja hänellä pitäisi sitten olla poikaset masussa. Kiirettä siis pukkaa, että saadaan kaikki valmiiksi ennen kuin tyttöset kotiutuvat ja emolle hyvät oltavat poikimista varten. 

Tänään oli niin hieno päivä, että pakko oli ottaa harava ja oksasakset esiin. Aloittelin marjapensaiden leikkuuta, tosin en pitkälle ehtinyt kun piti jo lopettaa. Kasasin myös keräämiäni oksia viimevuotisen kesäkurpitsapenkin päälle. Aion tänäkin vuonna toteuttaa tätä lämpö/harjupenkki systeemiäni sillä erolla, että tänä kesänä saadaan omaa kompostia kurpitsoille! Jee! Kaikki oksat voi siis hyödyntää penkin pohjalla, ne antavat lämpöä ja maatuvat sinne pikkuhiljaa. Kätevää ja helppoa.

Haravoin muhjut pois myös pressun päältä. Minulla on siis se kokeilupressu tuolla pellolla, jonka tarkoitus on tappaa altaan kaikki rikkakasvit. Pari reikää oli pressuun tullut. Aion nostaa pressun ylös ja alkaa kattaa maata eloperäisellä katemateriaalilla. Taisinkin siitä jo höpistä aiemmin. Sitten pressu pääsee uudelleen paikalleen, jotta rikkakasvit eivät räjähdä kasvuun. Tämä kesä mennään vielä pressutellen ja maa saa muhia pikkuhiljaa sen alla ja madot tehdä työtään. Ajatuskin kateviljelystä saa meikäläisen ihan intoa piukkaan!

Huomenna on työpäivä, mutta aamupäivästä ehtii vielä kanilan kimppuun jos tuo työnjohtaja jaksaa myös tulla hommiin. Ilman isäntää ei kanila nousisi. Onneksi on isäntä <3

Mukavaa puoliviikkoa kaikille!

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Fimoilua ja ulkoilua

Olin pe ja la fimokurssilla. Olen fimoillut vähän itseoppineesti kotosalla, mutta nyt iski kyllä oikein innostus kurssin myötä. Tuli tehtyä monenlaista hauskaa, pääasiassa helmiä, mutta myös riipuksia ja pieniä hahmoja. Helmistä ja kaupan helmistä taiteilin avainnauhan, josta tuli varsin kelvollinen. Tein myös liito-oravan, jonka unohdin kurssipaikalle :[ Saan sen sieltä myöhemmin sitten. Fimo-massa on kotiuunissa kovetettavaa muovailuvahan tapaista massaa, josta voi tehdä kaikenlaista kivaa. Massa on riittoisaa ja värejä voi sekoitella hauskoiksi yhdistelmiksi. Kurssi oli todella kiva ja varmasti jatkossakin tulee fimoiltua kotosalla.

kevät 2014 019
Avainkaulanauha. Vihreämustat ja vihreävalkoiset helmet fimomassasta.

kevät 2014 020
Erilaisia helmiä.

kevät 2014 016
Riipuksia.


kevät 2014 015
Meduusat!
Leppeitä kevätpäiviä on ikään kuin ollut. Kissat pääsivät pihalle yksi päivä, eivätkä meinanneet tulla ollenkaan enää sisälle. Tässä vähän todistusaineistoa. (Myrtti ei päässyt pihalle, mutta todistusaineistoa Myrtinkin olemassaolosta)

talvi 2014 108
Tässä myö katotaan kaikki eri suuntiin eikä varsinkaan ainaskaan kameraan.

talvi 2014 110
Valppaina!

talvi 2014 111
Myrttiä hymyilyttää.

Pakko mennä vielä nappaamaan viimeiset valonsäteet ja käydä lenkillä! Kutsuva ilma ulkosalla, niin kevättä on ilmassa. 

Iloista viikonloppua!