torstai 19. maaliskuuta 2015

Kevättä ilmassa ja puutarhassa!

Terve!

Lenkkipolun varrelta...

On ollut kiiruita. Viime viikonloppuna ajettiin/istuttiin autossa sellanen 1400 km, mut tulipahan ukki juhlittua 80 vuotiaaksi. Sukulaisiakin tuli tavattua ja sehän on aina jees, liian harvoin nähdään! Kannatti siis. Juhlat oli kivat, matka oli väsyttävä. Tämä viikko on mennyt palautuessa ja normisti töissäkin on tietysti pitänyt käydä. Onneksi säät on suosineet ja ihana keväinen keli on innoittanut puutarhahommiinkin! 

Pöyristyttävä väite! En ole juossut juusto suussa pitkin kämppää!

Haravoin pihalla jo parina päivänä ja sain hedelmätarhan haravoitua kokonaan kuivista heinistä vapaaksi. Tulipahan vaan siistin näköinen. Vähän leikkelin jo marjapuskia ja tänään aloitettiin isännän kanssa marjapensaiden tukien nikkarointi. Osan ehdin sutia puunsuojalla, jotta eivät lahoaisi ihan kättelyssä. Homma jatkuu jahka joudetaan. Hyvä kuitenkin, että on sekin juttu jo vireillä! Hyvä fiilis siitä. Kaikkia suunnitelmia päässä viriää. Ainakin se viherherukka on saatava tuolta vatukosta pelastettua. Sille on jo paikkakin olemassa. Nyt kun vaan muistais, mikä se niistä pensaista olikaan ettei siirrä väärää...

Kevätpiha <3

Sylyvi ja Mamuska.

Sylvistä on tullut ihan mahdoton. Kevät kai vaikuttaa ja hormonit hyrrää, se puri minua käteen kun olin ruokkimassa kaneja. Kiva vekki siitä tulikin ja tovin siinä ynnäilin kauanko on viimeisestä jäykkäkouristuksesta aikaa. No alle 10v sain tulokseksi enkä lähtenyt terkkariin. Isäntää Sylvi oli napannut hanskasta eikä päästänyt irti! Onneksi oli ne hanskat. Kanit voi saada aikaan pahaa jälkeä, jos pääsevät käyttämään hampaita tai raapimaan. Nyt olen tässä mietiskellyt, mikä olisi järkevää näiden kanien kanssa. Eihän niitä alunperin ole lemmikeiksi otettu, Sylviä on käsitelty enempi kuin Mammaa mutta kummastakaan ei mitään sylilullukkaa tule. Tuo pureminen on aika ikävä ilmiö, tietysti se voi mennä ohi ajan kanssa ja aika monenlaista vinkkiä netin syövereistä tuntui löytyvän, miten purevan kanin kanssa tulisi olla.

Löysin sitten Metsänpojalle uuden kodin. Se lähtenee tässä kevään korvalla lemmikkikotiin, mikä on kiva juttu. Toisaalta tulee ehkä ikävä, toisaalta kiva että pääsee hyvään kotiin. Se lohduttaa. On ratkaistuna sekin ongelma, emmekä lähde sitten leikkuuttamaan poikaa ja sopeuttamaan akkojen kanssa. Tuntuu  ihan hyvältä ratkaisulta tämä. Häkit on nyt jaettu niin, että alakerta kokonaan on Metsiksellä ja yläkerta kokonaan akoilla. Tilasta ei ainakaan ole puutetta! 

Myrdeliini.

Orkideassa yli 20 kukkaa.
Eihän tässä, hyvää tulevaa viikonloppua kaikille! :)

4 kommenttia:

  1. Auringonpaistetta on kyllä, mutta eipä muuten kevättä ole kuin ikkunalaudalla. Siellä on jo lumetonta, vaan kylmäähän ne ovat luvanneet viikonlopuksi muuallekin.
    Ihana orkidea ja kisuliini, niin viaton ilme :)
    Hyvää viikonloppua! Töissä toivottavasti on sopivan rauhallinen viikonloppu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emilie: onneksi auringonpaistekin tekee ihmeitä, vaikkei muuten olis keväistä. Täällä on kyllä muutenkin vielä toistaiseksi. Jotain räntää ne kai on luvanneet. Jaiks! Hyvää viikonloppua sinnekin!

      Poista
  2. Onpas siisti ja keväinen piha. Meillä on vielä lunta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Niin sitä taitaa olla vielä monessa eri pihassa pitkin suomea, mutta täällä lumetonta (vielä toistaiseksi...) Olen kyllä ruopinut jo lehtiä ja oksia pihamaalta veks. :)

      Poista