sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Lämpöö!

Kuva-arvoitus!
 Eilen oli todella hyvä ilma. Lämpöä oli  + 15 mittarin mukaan! Isännän porukat tulivat meille kyläilemään ja toivat tullessaan minulle hiekkakuorman ja liiteriin saunapuita. Hiekka riitti kattamaan talon päädyssä olevan työmaani ja vähän jäi vielä kasvimaallekin! Jee! Miten iloiseksi sitä voi tulla hiekasta? Vastaus on - todella iloiseksi! Haettiin isännän kanssa vielä kiviä pieni satsi eilen. Auton peräkonttiin ei uskalla kovin paljon ottaa kerralla. Kuitenkin, homma etenee. Kuvia ei taas vaihteeksi ole, mutta myöhemmin sitten... Olen aina lenkillä käydessä napannut jonkun sopivan kiven tien viereltä ja tuonut tuohon kivityömaalle. Pikkuhiljaa...

Herkkusalaattia :)

Olen aloitellut kukkapenkkien kanttauksia. Niitä on aika hyvä tehdä näin keväisin. Mietin, että pitäisiköhän sitä sijoittaa ihan kanttausrautaan. Tähän asti on menty vaan perinteisesti lapiolla. Homma on vielä reilusti vaiheessa, mutta pikkuhiljaa etenee  

Meidän pellolta!

Ollaan kysytty lupa yhden ison jalavan kaatamiseen tontin rajalta ulkorakennuksen luota. Se tiputtaa kuivaa oksaa ja taitaa olla elämänsä ehtoopuolella. Nyt saatiin lupa kaatamiseen ja pappa tulee sen tässä joku viikko palastelemaan. Sitä ei voi kaataa suorilta, kun menee muiden kasvien päälle ja naapurin tontille. Vaatii siis taitoa, onneksi sitä löytyy! Tietysti sinitintti oli löytänyt jalavan rungosta kolon ja väsäsi sinne pesää. Tylysti jouduttiin pesä tukkimaan ja laitettiin pönttö viereiseen puuhun. Näin kyllä toisella pöntöllä, talon lähellä kuhinaa eilen. Pari sinitiaista siellä viritteli pesää, joten toivottavasti ovat ne samat, jotka meinasivat jalavaan pesimään. Kamalaa olisi ollut kaataa puu, jos siellä olisi ollut munat tai linnunpoikaset. Nyt vaan odotellaan sitä projektia. Siinä piisaa sitten hommia kun oksaa ja puutarvaraa tulee reilusti.

Raivausta... Talokin siellä pilkottaa puiden takaa :)
Ryhdyin raivailemaan pellolla tässä muutamana päivänä. Vedin alas kaikki vaahterat, koivut ja muut piiskat, joita oli tuonne pellon pöheikön puolelle päässyt kasvamaan. Juurakoita jäi vielä, ne on sitten moottorisahahommia. Siellähän kasvaa myös marjapuskia ja ne vedin myös alas. Osa tietysti vesoo uudelleen sieltä, mutta osan puskistakin on niin huonossa jamassa, että lapion kanssa saadaan juurakko veks ja pensas hävitettyä. Nelisekymmentä pensasta tuolla hedelmätarhan puolella riittää! Tosin sen viherherukan siirrän tuolta vielä turvaan.  Jahka tunnistan mikä se niistä pensaista olikaan. Olisinpa ollut niin viisas, että olisin merkannut sen syksyllä! Silloin ajattelin, että kyllähän minä sen tunnistan...

Kylläpä raivaaminen on vaan tyydyttävää hommaa! Näkee heti työnsä jäljen. Nyt näyttää niin siistiltä, vaikka tiedän että tuo pöheikkö röyhähtää kasvamaan ties mitä kesän mittaan.

2 kommenttia:

  1. Hei sinulle on haaste blogissani!

    Keväistä alkanutta viikkoa :)

    VastaaPoista