maanantai 28. syyskuuta 2015

Aamupillerit otettu?

Aamupillerit!
Tänään tuli vähän häärättyä pihalla isännän kanssa. Syyspuuhia puutarhassa. Aloittelin haravointia, isäntä auttoi kompostin tyhjentämisessä ja pesaisinkin sen puhtaaksi ennen uutta täyttämistä. Osa toisesta kompostista vietiin kasvimaalle, joukkoon sekoitettiin lehtiä. Pallokompostista laitettiin sitten lehtien kanssa vielä tekeytymään toiseen kompostiin tavaraa. Nyt mahtuu talven kamat kompostiin, eikä tarvitse heittää talousjätettä sekajätteeseen. Jee!

Ihan niin kuin viimekin vuonna olisi toistunut tämä sama kuvio. Sain nimittäin viime pe iskiaksen taas vaivoikseni kun rahtasin savia työmaalla. Kannoin 12,5 kg säkkiä toisessa kädessä roikottamalla, mikä tietysti oli paha virhe. Pari yötä olen nukkunut katkonaista unta, kun selkä kiukuttelee. Kipu on iskias- tyyppistä, vihloo alaselän/pakaran paikkeilta polveen asti. Olen todennut, että siihen ei auta kuin aika ja kylmä, kevyt kävely.

No viisaana tyttönä ryhdyin sitten kompostin tyhjennykseen kun ei se iskias tänään niin kipeältä tuntunut... (yöllä voikin olla taas toinen juttu...)  "Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis". No, isäntä lapioi pohjimmaiset möhnät, ettei tarvinnut niin paljon kyykkiä. Tulipahan jotain valmistakin pihamaalla. Isäntä purki vielä keinun talvitelolle.

Myrttikin morottaa!

Kukkia ystävän ja omasta puutarhasta.
Oletko koskaan kokannut ruusupapuja? Joko palkoja tai pelkkiä siemeniä? Tuli kerättyä kesäkukkaistutuksestani ruusupavun palot ja nappasin siemenet esiin. Aika jännän värisiä ovat. Google kertoi, että niitä voi syödä keittämisen jälkeen. Nuoria palkoja voi syödä myös kiehauttamisen jälkeen. Itse olen kasvatellut lähinnä koristekasvina, mutta helppo hyötykasvikin olisi! Ei juuri hoitoa ole tarvinnut, lähinnä tukemista koska ruusupapu kasvaa isoksi köynnökseksi.

Nämä on kuulemma "sukkanauhakäärmeet".
Fimoilin jo sata vuotta sitten ja eilen vasta sain näitäkin projekteja eteenpäin. Nuo hopeapinkit kiemurat tein itseäni ajatellen ja niistä tulikin aika hauskat. Tänään niitä kutsuttiin "sukkanauhakäärmeiksi" ja sopiihan se nimeksi! Koukut on niobiumia, jota myös sydämentahdistimissa käytetään eli erittäin siedetty materiaali. Omat korvat kestää niobiumkoukut vaikka en pysty kaikkia hopeisiakaan pitämään. Kannattaa koettaa jos on herkkyyttä korvisten koukuille. Koosta huolimatta nuo on myös aika kevyet. 

4 kommenttia:

  1. Onpa hauskan näköiset pavut ja korvakorut! :)

    VastaaPoista
  2. Eipä oo tullu maistettua noita papuja. Viime syksynä keräsin ne ja hienosti itivät keväällä. Pitäis kerätä nytkin, kun vaan sais aikaseks. Muhkeat korvikset :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä keitin ja heitin nyt pakkaseen. Muuttuivat violetimmiksi keitettäessä. Nuorina voi syödä palkoineenkin, mutta vaativat keittämisen. Vanhemmiten paloista tulee sitkeitä ja maku huononee, mutta siemenet voi käyttää. Näin opin googlesta! Itekin tykkään korviksista 8)

      Poista