maanantai 19. lokakuuta 2015

Riitteen kirjoma aamu


Olet poissa
mutta yhä elät
käteni arvissa
mieleni kaaoksen keskellä
siellä jossakin


nousen hauraaseen
riitteen kirjomaan aamuun
kuin usvien läpi
unten maasta
kipujen kehtoa keinuttamasta
kohtaammeko?


Ei ole muuta annettu 
kuin  yksi hengenveto
kerrallaan
epätoivoisesti kiskon
ilmaa keuhkohini
eikä kahvikaan
maistu enää samalle. 


4 kommenttia:

  1. Kauniita runoja! Paranemista sinulle <3 Onneksi lemmikit lohduttaa...

    VastaaPoista
  2. Riipaiseva runo ja kauniit huurrekuvat! Parempaa vointia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Runosta ei tullut ihan sellainen kuin olin ajatellut, mutta jätin sen kuitenkin näkyville...

      Poista