sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Corvus frugilegus ja harmaantuva emäntä, sekä muita tarinoita lomasta

Pari päivää lomaa takanapäin. Hyvä fiilis! Olen keskittynyt kirjoittelemaan tarinaani, kuuntelemaan musiikkia ja ryystämään kahvetta. Aamusin haen puuroon marjat puskista. Eilen ukkosti ja satoi vettä. Tuntui hyvältä kasvien puolesta kun tuli kosteutta, vaikka ei se sitten kovin kauaa satanutkaan. Tänä kesänä täällä on ollut tosi kuivaa! Enemmänkin olisi tarvinnut kastella, mutta lähinnä olen pyrkinyt pitämään elossa edellisvuonna ja tänä vuonna istutetut pensaat ja puut. 

Eilen käytiin kaupungilla ja ostin vähän uusia helmiä korviksiin ja koruihin. :) Käytiin kahvilla vakikahvilassa ja nautittiin puolipilvisestä lämpimästä päivästä. Kiva reissu. Illalla saunottiin ja värjäsin tukan. Löysin tässä muutama viikko takaperin ihan reilun läntin harmaata tukkaa tuosta etuhiuksista kun oli juurikasvua päässyt päähän tulemaan. Hämmästyin oikein. Näköjään alan harmaantua kolmekymppisenä! Mietin jo lakkaisinko värjäämästä tukkaa ja katsoisin mitä tulee, mutta eilen heitin hennat päähän. Jotenkin ehdin jo kiintyä siihen hopeiseen länttiin. Hieno raita olisi siitä tullut tukkaan 8) Toistaiseksi siis vielä punapäänä. 

Tänään olen koettanut vähän siivoilla. Pyykkikone laulaa ja pitäisi kohta tarttua imuriin. Kiva kun voi tehdä kotihommiakin ihan rauhassa omaan tahtiin ja istuutua välillä koneelle selailemaan nettiä ja jatkaa sitten taas. Järjestelin jo eteisen pikkukomeroa niin, että mahtuisi taas ovesta sisään. Hiukan on rojua kertynyt jota on vaan heitetty ovesta sisälle. 

"Älkää tuijottako ku toinen syö!"

"Nukuttaa...Zzzz"
Meillä on hauska mustavaris ollut parina päivänä pihapiirissä. Menin ripustamaan lakanoita narulle ja katsahdin pihlajaan, jossa nökötti sellainen nuorehko mustavaris. Se ei lähtenyt karkuun vaikka olin aika lähelläkin pyykkeineni. Sillä oli osittain ruskea, osittain musta nokka eikä vielä sellaisia pussihousuja kuin vanhemmilla mustavariksilla tuppaa olemaan. Nuorehko yksilö siis kyseessä. Eilen istuttiin keinussa kahvittelemassa isännän kanssa ja varis oli taas puussa. Vein sille vesiastian kun oli niin kuumaa ja ajattelin, josko sillä olisi jano. Se oli pitkän aikaa oksalla eikä lähtenyt mihinkään vaikka me keinuteltiin ja höpöteltiin siinä. Koetettiin ottaa pari kuvaakin siitä, mutta kamalan hyviä ei saatu. Sitten se lennähti naapurin tuomipihlajiin ja kävi napsimassa marjoja suuhunsa. Sen jälkeen se palasi takaisin pihlajaan ja mossotti ja torkkui siinä. Ihana vieras! 

Nyt siihen imurin varteen sitten...

2 kommenttia:

  1. Jotkut harmaantuvat todella tyylikkäästi ja joillekin se harmaus sopii erinomaisesti. Ikäni tummatukkaisena ajatus harmaasta päästä ei innosta. Minun identiteettini ei ole harmaapäinen, mutta luultavasti siihenkin on jossain vaiheessa vain taivuttava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, se varmasti on miten sen ottaa ja toisille tosiaan sopii todella hyvin. Tuntuu että misten harmaantuminen on vaan charmikasta mutta naisten...? Jotenkin minusta se ajatus oli ihan hauska, tosin en ajatellut että näin nuorena rupeaisin harmaantumaan. Katsotaan nyt. Punapäänä toistaiseksi. Oma väri on sellanen maantien värinen kyllä muutenkin, ettei se nyt paljon harmaasta poikkea, mutta tuo läntti minkä päästä löysin oli ihan oikeasti hopeista/harmaata. Hassua :D

      Poista