maanantai 25. tammikuuta 2016

Terraarion sisustus ja muuta höpinätä

Terve.

Rupesin ihmettelemään tätä blogin fonttia, näyttää ihan kivalta kirjoittaessa mutta ikävältä ruudulla. En sitten tiedä mistä se johtuu... Näyttääkö teidän silmään vaikealta lukea nuo aiemmat postaukset? Heittäkääs kommenttia. Entä tämä? Onko parempi? * Edit. Muokkasin vanhempien postauksen fontteja kivemmiksi. Toivottavasti on parempi lukea :)

Tilasin Myrtin terraarioon hamppukuitua pohjamateriaaliksi. Olen käyttänyt ennen sellaista Snake Bedding- nimistä jotakin kuitua, joka on todella pehmeää käteen ja hyvää, mutta kallista. Nyt ajattelin koettaa hamppua, se olisi kotimaista ja edullistakin. Antibakteerista, hyvin hajuja imevää, mietoa tuoksultaan jne. Tuo on karkeampaa käteen kuin se snake bedding, mutta en usko että on liian karkeata. Puuhake kun sai Myrtin suomut törröttämään, kreatiini hankautui pois kun alusta oli liian karkea. 

Katsotaan mitä Myrtti tykkää kun palailee talvilevolta asuntoonsa. Terraario odottaa nyt höyrypesurilla desinfioituna ja sisustettuna. Tilasin yhdeltä tutulta käsityöläiseltä Myrtille kivisen luolan/ pesän. Se sijoitetaan vielä tuonne tuohirullien taakse, jossa nyt pilkottaa tuo turkoosi kukkaruukku. Laitettiin pohjamateriaalia aika reilusti kun Myrtti tykkää möyriä aina kuivikkeen alle.

Sisustusta.

Tuohirullat.
Tein kahvakuulatreeniä tänään, jotta niskahartia ei tuosta jumiutuisi enempää. Hiihto tuntui auttavan mutta aamulla oli taas olo, että pää tulee kipeäksi. Se on yleensä minulla ensimmäinen merkki siitä, että hartianseutu on jumissa. Silloin ei tahdo lempeämmät keinot auttaa, vaan tarvitaan jotain kunnon liikuntaa ja väliin venytystä ja palauttavaa. Nyt on luvattu vesikeliä, joten saapa nähdä jäikö hiihtokelit siihen. Äääh! 

Kekkerit lähestyy. Tänään vähän siivoilin ja ripustin tauluja seinälle. (tai siis tein siivousta edeltävää raivausta... eh) Olen pitkään jemmaillut noita omia taulujani tuolla työhuoneessa kun en keksi mihin saisin ne hienosti esille ja mitkä sopisivat yhteen jne. Nyt otin naulan ja vasaran kouraan ja löin nauloja seinään ja ripustin taulut näkyville! Tuli ihan kiva. Aika paljon sijoitin tauluja portaikkoon ja yläaulaan. Oli sopivaa seinätilaa siinä kohtaa. Vähän alkaa olla ongelmallista saada kaikki taulut mahtumaan johonkin. (Pitääkö ruveta remontoimaan poskiullakosta ateljee? )  

Loppuviikosta pitäisi vielä leipoa ja siivoilla ja valmistella juhlia. Kivaa. Vähän kyllä jännittää onnistuuko leipomukset jne. Onneksi isännällä on meistä jauhoisempi peukalo ja hän saa hoitaa suurimman osan tarjottavista.  Onhan tässä viel tekemistä ennen kekkereitä ja järjestettävää. Kuitenkin, mahtavaa saada ystävät ja tutut yhteen! 

Uutta viikkoa putkeen! Iloa teidän alkuviikkoonne! 

lauantai 23. tammikuuta 2016

Hiihin

Hiihtolenkin varrelta.
Lähin tänään elvyttämään jumiutunutta niskahartiaa hiihtämällä. Eka kerta tänä talvena suksilla, hiihdin 5 km lenkin. Lunta olisi saanut olla enempi, ladun alta pilkisti neulaset ja syksyn lehdet. Vähän sukset lipsui, mutta hyvin meni silti. Minulla on jotkut ikivanhat kirppikseltä 15 e:lla ostetut sukset. Toisesta sauvastakin on sompa rikki. Mutta kyllä niillä hiihtää sen vähän mitä minäkin. Josko sitä vaikka toisenkin kerran pääsisi hiihtämään tänä talvena! Illalla vielä saunaa, katsotaan meninkö enemmän jumiin vai auttoiko. Ylpeä olen kuiteskin siitä, että tulee edes vähän hiihdettyä. Kyllä koulun pakkohiihto jätti pitkäksi aikaa sellaisen kammon hiihtämistä kohtaan että! Nyt jo hiihto maistuu ja on ihan kivaa kun voi omaan tahtiin mennä. Lumikengät on vielä korkkaamatta. Vähän lisää lunta vielä saisi olla.

Valo

Tässä jo parissa blogissa ja jossakin muussakin yhteydessä on vilahtanut sana "kevät". Vaikka omat ajatukset on vielä aika tiiviisti talvessa, niin kyllähän se vaan fakta on, että kevään puolta tässä jo eletään. Vähän tänään ajattelin jo viljelmiä, kun syötiin myskikurpitsasta tehtyä keittoa ja keräsin talteen kaikki siemenet, kuivatin paperin päällä ja säilöin suodatinpussiin, jonka päälle kirjoitin Myskikurpitsa. Jos heittäisin kaikki peltoon niin me hukuttaisiin kurpitsoihin ensi kesänä. Kuulostaa miellyttävältä hukkumistavalta! Hah! Kun vaan tulisi kohtuullinen kesä ja kevääseen sopivat kelit, että saisi viljelyt hyvin vauhtiin. Toivottavasti pakkaset on tuhonneet edes osan lehtokotiloista. Olisi kivaa viljellä jotain jota etanat ei ehtisi käydä mussuttamassa naamariin ennen minua. Kateviljelykin puree omaan nilkkaan jos lehtokotilot alkaa eleille suuremmissa määrin meidän tontilla. Nehän lisääntyy ja viihtyy katteissa ja kasoissa. 

Rikkaruohotkin näyttää kauniilta lumen alla...

Nyt saunan pesässä on valkea, kohta sinne luita lämmittelemään. :)

perjantai 22. tammikuuta 2016

Tyytyväisyyttä

Wäääh! Päätä on särkenyt jo pari päivää. Niskahartiaseutu lienee niin jumissa, että pää tulee kipeäksi. Olen kyllä jumppaillut ja eilen tein kahvakuulalla liikkeitä. Toivottavasti auttaa. Minulla päänsärky on sitä sorttia, että kun kerran pää tulee kipeäksi, se ei lähde muulla kuin särkylääkkeellä vaikka mitä tekisi. Ja vielä se särkylääke, joka auttaa saa mahan todella kipeäksi. Ei siis kiva.

Haettiin tänään toinen säkki linnunsiemeniä kaupalta. Olen vienyt aika paljon pähkinää myös laudoille nyt kovien pakkasten aikaan. Yhtenä päivänä bongasin puukiipijän pihan puolen ruokintapaikalta. Tai oikeastaan se kiipeili runkoa pitkin, en tiedä kävikö se ruokapaikalla syömässä. Hauska lintu. Menee runkoa pitkin kuin jyrsijä. Pähkinänakkelin bongasin eilen taas kun hörpin kahvia ikkunassa. On se vaan niin hieno lintu <3 Punatulkutkin kävivät ruokintapaikalla. Aiemmin ne söivät vaan vaahterasta siemeniä kaiketi, nyt tulivat ihan ruokintapaikalle hakemaan ruokaa. Olen nähnyt toisen peipon muutaman kerran. Toivottavsti se toinenkin on yhä elossa. Mustarastaita hengailee pariskunta tontilla ja käpytikka käy miltei päivittäin. Varpusia ja talitiaisia, sinitiaisia ja kuusitiaisia. Muutaman viherpeipon olen nähnyt myös. Ja fasaanit, mutta vähemmässä määrin kuin aikaisempina vuosina. Naakat ja harakat tietysti hengailee myöskin ruokintapaikoilla, eikä minua sekään haittaa, kunhan niitä ei kymmenittäin tulisi.

Pihaa katsellassa on hauska tunnistaa jälkiä hangella. Ainakin rusakko on loikkinut ristiin rastiin pihaa, oravat pomppineet ja varmaankin naapuruston kissat jolkotelleet tontin poikki. Ketunkin olen joskus nähnyt täällä. Kiva seurailla eläinten elämää.

Toissaviikolla minulle soitettiin ja tarjottiin lisää töitä! Jouduin nopealla aikataululla hyppäämään tuntemattomaan, menemään epämukavuusalueelle ja haastamaan itseäni, mutta jotenkin nyt alkaa tuntua, että taidan oikeasti olla "ope". En ole mitenkään kovin tietoisesti ja vahvasti hakeutunut tälle alalle tai koskaan kokenut, että olisin opettaja, mutta nyt on pari kertaa välähtänyt mielessä, että hei, kyllä minä taidan olla siinä muurinraossa mihin minut on tarkoitettu. Itsetunto minulla ei ole koskaan ollut kovin vahva tai että olisin uskonut omiin kykyihini tai kuvitellut edes minulla olevan jotain kykyjä ja taitoja. Kuitenkin tietyt ovet ovat avautuneet ja minä olen niistä kävellyt, vaikka se on ollut pelottavaa ja vaatinut rohkeutta. Huojuvinkin askelin. Mitään opettajan koulutustahan minulla ei ole, joten oppilaat itse ja tilanteet/ käytäntö ovat minua opettaneet. Lapset ja aikuiset. Jotenkin ohikiitävinä välähtävinä pieninä hetkinä sitä tulee olo, että nyt onnistuin tässä tai tuossa. Tai kun joku oppilaista saa aikaan onnistuneen työn ja on hyvillään. Kokee onnistumisen iloa. Kun joku sanoo kiitos. Silloin olen minäkin onnistunut ja se on paras palaute, nähdä hymy lapsen kasvoilla ja ylpeys itsestään. "Minä osasin, minä tein tämän!" Yritän aina antaa hyvää palautetta oppilaille, varsinkin lapsille. Itse muistan elävästi yläasteaikaisen luokanvalvojan sanat ysiluokalla koulun ollessa loppusuoralla, hän sanoi: "Minä näin heti seiskalla, että tällä luokalla on fiksuja tyttöjä." Se on jäänyt mieleeni vahvasti ja samaa haluan antaa omille oppilaille. Sanoa heille, että he kyllä osaavat ja pärjäävät. Rohkaista. Jollekulle se voi olla ainoa rohkaisu, jonka he saavat. Ja sillä on pärjättävä mitä on.


Jotenkin tämä uusi homma on täydentänyt aikataulua ja viikkoa, koska välillä olen ollut aika tylsistynytkin tähän vapaa-ajan paljouteen. En ole ikinä tehnyt töitä rikastuakseni (en kyllä tajua miten olisin voinutkaan kun ei niitä töitä oikeasti edes ole...) vaan minulle on aina riittänyt tämä mitä meillä on vaikka tiedän että se on vähän ja joidenkin mittapuussa todella vähän. Meidän ei ole koskaan tarvinnut venyttää penniä, vaikka on ollut sairautta, työttömyyttä ja pätkähommia, se on ollut ihmeellistä huolenpitoa yläkerrasta päin, näin ajattelen. Tietysti myös pyrimme kestävään kehitykseen, kierrätykseen ja säästäväisyyteen. Ostan 90% vaatteistani kirpparilta, mies pitää vaatteensa aivan loppuun asti ennen pois heittämistä. Kompostoidaan, kasvatetaan itse, lainataan, vaihdetaan. Pyritään tekemään kunnollista kotiruokaa, isompia satseja kerralla. Kissojen ruokintaan menee ehkä enemmän rahaa ja siihen olen myös valmis satsaamaan. Se on tyydyttävää ja hyvää elämää, minulle. Tähän olen tyytyväinen, näin on hyvä. 

Viikon päästä juhlitaan tuplasynttäreitä, meikäläisen pyöreitä (jotka jo ennen joulua tuli virallisesti täyteen) ja isännän ei-pyöreitä. Saadaan ihania ihmisiä tupa täyteen. Vielä on tehtävää, leivottavaa, koristeltavaa, siivottavaakin. Toivon, että juhlista tulee mahtavat ja onnistuneet. :)

Piti varmaan kirjoittaa jotain ihan muuta, mutta tämmöistä nyt tuli! Iloista viikonloppua kaikille! Nautitaan lumesta kun sitä on!

lauantai 16. tammikuuta 2016

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Talvi tuli! (ja pähkinänakkelin paluu)


Minua ei haittaa pakkaset kovinkaan paljon. No ehkä vähän mietin miten paljon lämmitykseen menee rahaa, mutta pidän kyllä talvesta ja pakkasesta. Tietysti nämä vähän äkkiä nyt tulivat koviksi. Ei ollut sopeutumisjaksoa. Tykkäisin kyllä hirveästi lämmittää takkaa tai uunia. Siinä on jotakin sellaista ihmisen perustarpeeseen pureutuvaa, tyydytystä antavaa puuhaa. En tiedä onko se ajatus siinä, että saa taloon lämpöä. Onhan puulla tuotettu lämpö myös erilaista kuin pattereista saatu. Vai onko se vain se puuhastelu, puiden hakeminen, tulen sytyttäminen, sen ylläpitäminen, liekkien katselu... En tiedä. Ehkä seuraavassa remppasysäyksessä saadaan meille vihdoin tulisija. Hitaasti hyvää tulee. Haaveilen pönttöuunista. Se vaan olisi niin mahtava.

Ihania auringonpaisteisia päiviä on ollut, tosin liian vähän on ehtinyt nauttia niistä ulkosalla. Hyvin varustautuneena uloskin voi mennä. Saatetaan tosin tarvita armeijan villapaitaa, kommandopipoa (mulla on semmoinen, käytän sitä ratsastaessa pakkasilla) toppa-asua ja villapöksyjä. Villa lämmittää. Eikä kenkiin saa tunkea liian paksua sukkaa. Jos varpaat ahdistuu ne jäätyy heti. Ehkä tänään on se päivä kun lähden eskimoksi pukeutuneena ulos.

Kuva on Savonlinnasta, Olavinlinnan läheisyydestä.

Oltiin reissussa. Ihana ystäväni kävi ruokkimassa kissoja. Hän on ihan mahtava. Hän laittoi kuvaviestejä meille ja kertoi kissojen voinnista. "Olen täällä vieläkin, istuin pari tuntia kissojen seurana". Minä olen aika tarkka kissojen ruokinnasta ja hyvinvoinnista, joten on huippua päästä lähtemään niin, ettei tarvitse murehtia pärjätäänkö kotosalla. <3 Oltiin siis Itä-Suomessa isännän kanssa sukuloimassa viikonlopun yli. Otin kuvat reissun päältä.



Kävin eilen ostamassa pähkinärouhetta ja toisen rasvatangon linnuille kun on niin kovat pakkaset. Täytin ruokintapaikat kukkuroilleen. Ja katsohan kuka se teki paluun joululta! Sain jopa pari kuvaakin. Pähkinänakkelihan se siinä, pääalaspäin rasvatangolla! Olen niin iloinen, se on palannut <3 Onhan se toki voinut välilläkin käydä etten ole nähnyt, mutta nyt näin sen monta kertaa ja ehdin ottaa puhelimella joitain kuvia. Olen ihan onnesta soikeana tästä vieraasta!

Tintit on ihan pörheinä höyhenpalloina. Kuusitiaiset ja sinitiaiset on mun lemppareita. Niin suloisia. Ainakin on reilusti sapuskaa tarjolla nyt pakkasilla. Kai ne pärjäilee. Pari oravaa vierailee ahkeraan myös ruokintapaikalla. Olen ihan tyytyväinen päätökseeni, että aloin ruokkimaan lintuja, vaikka alkuun sitä pohdinkin, että ryhdynkö siihen. Siementä kun voi kulua paljonkin. Naapurustossakin tosin ruokitaan, joten muualtakin ruokaa saa kun meidän pihasta!



Nyt pitäisi ryhtyä siivoamaan. Olisi loistava keli heittää lampaantaljat ja muut villapeitot pihalle pakastumaan. Hyvää loppiaista ja ihanaa pakkaspäivää kaikille!