sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Pimeys, paketointi, hyvä ruoka


Plääh. Pimeys. Se alkaa tuntua jotenkin painostavana. Laittelin tänään kolmiokyntteliköt ikkunoihin. Havupalloon ripustin valot, se roikkuu tuossa ulko-oven vieressä. Naapureilla on ihania jouluvaloja pihalla, ne piristää. Meidän ulkojouluvalot on vaiheessa edelleen. Saattavat olla vaiheessa joulun ylikin seuraavaan jouluun saakka. Mene ja tiedä!

Kuvat on vanhoja, ylin muistaakseni viime vuodelta. Eipä ole lunta ollut tuonkaan kuvan ottamisen aikaan. Miltei jopa keväinen valo kuvassa.
 

Lumesta voi vain haaveilla. Yöllä oli satanut joku hyhmä maahan niin, että joutui autoa vähän raappaamaan. Se kun oli pihalla yön yli vaihteeksi. Minulla oli töitä tänään, joulukurssin lasitukset. Onneksi ei ollut pitkä päivä. Vielä olisi kotihommia tehtävänä mutta motivaatio on vähän nollassa... Josko linnuille saisi vietyä siemeniä. Ovat jo nokkineet kaikki talipallot. Jos pysyisi pakkasen puolella niin olisi kivempi ruokkia, eikä automaatit lilluisi vedestä myöskään.  Jotenkin ei ole tuntunut ensimmäiseltä adventilta, enkä tietysti päässyt kirkkoonkaan kun olin töissä. Siellä on laulettu hoosianna tänään.

Tätä valkoista ilmiötä kaivattaisiin....

Laittelin vähän joululahjoja paketteihin. Koetan aina tehdä jotain kierrätyslahjoja tai paketoida lahjat kierrätyspapereihin, paperikasseihin, mainoskasseihin, lehtien sivuihin yms. Käytän nauhoja uudelleen ja keksin koristeita kakkupapereista jne. Olen huono paketoimaan tavan paperilla eikä meillä ikinä ole teippiä (paitsi ehkä just nyt sattumalta olisi) ja lahjapaperivuoret on aika ärsyttäviä, vaikka varsinkin lapsille on kiva, kun saavat avata paketteja. 

Toivoin eilen isännältä kasvislasagnea ruoaksi. Hän osaa tehdä niiiiin hyvää lasagnea. No, tehtiin yhdessä, koska resepti on aika isotöinen. Oli herkkua. Jälkkäriksi väsättiin mutakakku piparkakkutwistillä. (onpa muuten ärsyttävä sana, twist, jollakin twistillä jotakin...) ja vaniljajäätelöä. Oli kyllä hyvää. Vähän vaihtelua perus mutakakkuun. Sopii jouluunkin. 

Eihän tässä muuta. Vääntäydyn lintujen ruokinta-automaateille. 

IHANAA ENSIMMÄISTÄ ADVENTTIA <3

perjantai 18. marraskuuta 2016

Päivän kuumottavin kysymys: riisipuuro - jälkiruoka vai lounas?

Tykkään riisipuurosta, joskin vasta viimeaikoina olen ruvennut keittelemään sitä enemmän. Aiemmin sain vatsanpuruja riisipuurosta (en kyllä tiedä miksi...) joten sitä ei usein tullut syötyä. Nyt olen todennut, kun kaapissa ei ole mitään muuta kuin maitoa, niin on oivallista keittää riisipuuroa. Tosin isännän mielestä riisipuuro on jälkiruokaa. Jälkiruokaa! Mitä ihmettä! Olen vakuuttunut siitä, että se on ruokaa. Ainakin lounasta jos ei muuta. Mitä mieltä te olette?

Sehän juontaa juurensa kotikasvatuksesta. Jos on aina ollut riisipuuroa ja kiisseliä jälkiruokana, niin onhan se silloin jälkiruokaa. Meillä oli riisipuuroa muistaakseni jouluisin, mutta ei juuri muulloin. Eksän porukoilla keiteltiin riisipuuroa suurena herkkuna viikonloppuaamuisin. Piti piilottaa jäljet, jos kaikki perheenjäsenet ei olleet paikalla ja saaneet puuroa. Hassua.

Lumet on täältä sulaneet parissa päivässä pois ja ulkona on inha loska ja kylmyys. Kävin laitattamassa suutarilla nastat vanhojen kenkien pohjiin. Eipähän lennä turvalleen tänä talvena, toivottavasti. En ole vielä testannut kylläkään millaista on kävellä nastojen kanssa pidempää matkaa. Työmatkani on n. 4 km ja sen joudun kävelemään paristi viikkoon, kun ei ole autoa käytössä itsellä. Hyvä lenkki, mutta kengät pitää olla hyvät. No, nyt nastoja ei tarvita kun lumi lähti ja jääkin teiltä jo kokonaan. No, ehkä se talvi tulee takaisin tännekin. Mieluusti olisin pitänyt pikkupakkaset!

Tänään minulla on vapaapäivä. Pitäisi kyllä siivota ja puuhailla yhdistysasioita. Katsotaan toimerrunko ensinnä mainittuun... Minulla on suunnilleen koko syksyn ollut nuha. Olen ajatellut sen johtuvan pölystä, mutta yleensä nuha on helpottanut siivouksella, tällä kertaa ei ole. En sitten tiedä onko se kelit ja kosteus vai itiöt vai mitä tuolla pihalla lentelee. Vai kissankarvat. Mene ja tiedä. No, olkkarin matosta näkee hyvin millon tarttis siivota! Ostin uuden maton josta ei lähde dynamiitillakaan kissankarva. Nykyisellä imurilla joutuu raastamaan mattoa ja nyppimään karvapallot imurin suulakkeesta joka vedon jälkeen. Hieman rasittavaa! Toisella suulakkeella lähtee vähän paremmin. Ja pari pvää niin matto on ihan hirveän näköinen taas. Sitä tää on, eläintaloudessa eläminen. Aina on karvaa tai kissanhiekkaa jossain. Tai parhaimmassa tapauksessa vähän veritahroja keittiön lattialla. Possun sydän. Say no more. En ole mikään himosiivooja vaikka kyllä tarvittaessa siivoan tarmokkaastikin. 

Kuuntelen joululauluja <3 


lauantai 12. marraskuuta 2016

Lauantaina kierrätystä ja talvisuojausta

Noniin. Sain tien puolelle pötkön talipalloja roikkumaan (laitoin metalliverkkoon, ettei harakat ja muut vie palloja mennessään) ja lintujen ruokinta-automaatin. Sinitiaiset ja varpuset on kovasti jo käyneet. Huvitti kun isäntä tänään vihdoin korjasi sen oravan ruokinta-automaatin kannen, orava oli jo ehtinyt paristi käydä kannettomalla automaatilla ja nyt oli tullut kansi. Parka kiersi ja kiersi pyttyä ja ihmetteli että kyllä tänne aiemmin pääsi! Että mikä nyt maksaa kun ei pääsekään! Sitten se luovutti ja meni fasaanien ruokintapaikalle. No, kai se hoksaa, että luukku pitää työntää päällä auki ja siemenet ja pähkinät on sisällä! Hassu. 

Saatiin jopa tälleen viime tipassa suojattua luumupuutkin jäniksiltä. Pensasmustikat ja tammet on vielä suojaamatta, paitsi rungonsuojat on tammissa. Meinasin vaan kolata lunta mustikoiden päälle (jos sitä tulee) ja toivoa parasta. Olen aika huono tässä talvisuojauksessa. Sain sentään koristeomenapuun suojattua ja pilvikirsikkaankin laitoin verkon, vaikka en tiedä söisikö jänikset edes sitä. Onpahan varman päälle. 

Vietiin tänään metallin keräykseen vanhat kolat ja yksi vääntynyt lapio ja muuta metallikamaa. Ja käytiin ostamassa jatkovarrella oleva kola! Nyt kelpaa isännänkin kolailla jos vaan tulee lunta. Ei valita enää, että selkä tulee kipeäksi kun saa varren säädettyä haluamaansa kokoon. Kola maksoi melkein 80e, aika tyyris, mutta niin kai ne on. 

Jotenkin hyvä fiilis tulee, kun saa jotain hommia tehtyä, jotka on lojuneet pitkän aikaa. Vaikka olisivat miten pieniä. Sain ostettua tuikkuja kaupasta, kun olivat loppuneet. Nyt on myös tynnyri eteisessä ja pannuhuoneessa linnun siemenille. Eteisen tynnyrii teinkin jo hyvän sekoituksen kauroista ja auringonkukansiemenistä. Pannuhuoneen pömpeli on vielä tsekkaamatta, siellä saattaa olla viimevuotista siementä jäljellä. Pannuhuoneesta on lyhyempi matka tuonne tien puolen automaatille, niin siksi säilytän siellä siemeniä. Kiva kun on toimivat systeemit, niin ei jää lintujen ruokkiminen siitä kiinni, että olisi hankalasti säkit ja siemenet asemoitu. 

Aiemmin mainitsin, että ryhdyimme isännän kanssa putsaamaan ulkorakennuksen yläkerran lattiaa, siellä kun on olkea ja kaikkea epämääräistä styroxinpalaa yms. Puupinon päällä on ollut kattona vain heinäseipäitä ja se vanha peiliovi. Otettiin se joitain kuukausia sitten auki ja pappa kävi sitten tekemässä lankkulattian siihen päälle. Nyt uskaltaa liikkua siellä päällä ja saa varastoitua tavaraa siistimmin. Eteenpäin sekin homma! Ei siinä kyllä kauaa mennyt, kun pappa lattian tekaisi. Verissä nuo puuhommat. Minä vaan ojentelin lankkuja ja katselin homman etenemistä.

Tehtiin tänään viikonloppuherkkuna hampurilaisia isännän kanssa. Oltiin laiskoja ja ostettiin valmiit sämpylät ja pihvit, paistettiin sipulirenkaita ja pekonia, oli salaattia ja tomaattia ja majoneesi yms hyvää välissä. Olikin herkkua pitkästä aikaa. Saa hyvää kun itse tekee, vaikka ei nyt alusta asti kaikkea itse väsättykään tällä kertaa. Ostetiin glögiäkin ja tein niitä joulutorttuja kotosallakin. Nam.

Meinaan lähteä tänään seurakuntaan katsomaan musiikkiesitystä ja näkee siellä ystäviäkin. Vähän jotain menoa viikonlopulle ja sosiaalistakin. Kiva niin. 

Kivaa viikonlopun jatkoa!


torstai 10. marraskuuta 2016

Joulufiilistä jo

Heipparallaa pitkästä aikaa taas.

Saatiin Satakuntaankin jonkinlaista "lunta" tai paremminkin hyhmä maahan. Ei tuo vielä ruohonkorsia kokonaan peitä, mutta valkaisee se vähän. Olen ollut tyytyväinen pakkaseen ja luntakin voisi tulla lisää. Ihanaa kun valostuu eikä ole loskaa! Antaisi vähän intoa liikkua ulkonakin enemmän. 

Laitoin eilen ensimmäiset lintujen talviruoat tarjolle. Näin varmaan viikko takaperin ensimmäiset fasaanit pihapiirissä. Yksi ukko ja kolme akkaa ja myöhemmin näin ukkojoukon, jossa oli kolme kukkoa. Jee! Jotenkin joka vuosi ilahduttaa ihan hirveästi, että ne tulee. Onhan ne vähentyneet meidän tässä asumisen aikana. Ekana vuonna taisi olla peräti 11 fasaania parhaimmillaan, sen jälkeen en ole moisia laumoja nähnyt. Ehkä viitisen fasaania maksimissaan kerrallaan. No kuitenkin, joka vuosi vähän huoli puserossa, että tuleeko ne? Tuleeko ne varmasti? No, tulee ne! Kiikutin nokkakärryillä vähän kovia kokeneen (lautoja hieman irronnut katosta ja uudelleen ruuvailtu) ruokintapömpelin paikalleen. Vanha parvekelaatikko, jossa ruoat oli, oli mennyt rikki ja toinen jonka löysin, ei mahtunut pituudesta paikalleen. Laitoin sitten vain pari keraamista pyttyä täyteen ruokaa näin hätävarana. Tintit on ainakin jo käyneet napsimassa. Toivottavasti ne fasaanitkin löytää uudelleen paikalle. Täytin myös oravan ruokintapömpelin, josta on katto irti. Pitäisi korjata. Aika halpis se "pytty" oli muutenkin. No, tintitkin saa käydä hakemassa siitä siemeniä jos kattoa ei saa paikalleen. 

Ostin myös säkin talipalloja Lidlistä. Sieltä löytyi verkottomia palloja, mikä oli hyvä juttu. Pujottelen niitä telineeseen ja laitan tarjolle. Tien puolen ruokintaa en ole vielä avannut, mutta kunhan tässä toimertuu. Pitäisi siemenetkin asemoida jotenkin järkevästi eteiseen ja pannuhuoneeseen, että saa kätevästi haettua niitä. Onhan tässä lintujen talviruokinnassa oma vaivansa, mutta kiva sitten katsella kun porukka löytää ruokintapaikoille ja seurailla lajeja. 

Minulla on ollut joulufiilis jo vähän aikaa. Kavereiden kanssa tehtiin joulutorttuja ja fiilisteltiin jo vähän. Kotona laitoin eilen joulutähden ikkunaan ja ripustin tunnelmavalot kirjahyllyyn työhuoneeseen. Ulkovalot on vielä laittamatta/hankkimatta, kun osa oli mennyt rikki. Ainakin tuohon ovensuuhun olisi kiva saada joku valosarja, olisi sitten vähän valoisampaa kun tulee pimeällä kotiin ja jos ei ole valoja päällä. Osuu avainkin lukon reikään paremmin. Tekisi mieli väsäillä havukransseja ja oppilaiden kanssa tehtiin hauskat kuuset eilen työmaalla askarrellen. Leipoakin huvittaisi, vaikken oikein mikään jauhopeukalo olekaan.

Pitäisi hakea myös uusi lumikola kaupasta. Meillä on isännälle auttamatta aivan liian lyhytkahvainen (voiko niin sanoa... mikä on lumikolan kahva... sanka? Varsi...? No se mistä pidetään kiinni!) lumikola ja muutenkin parhaat päivänsä jo nähnyt. 

Eipä täällä sen kummempia, joulua kohti mennään. Kivaa keskiviikkoa!