maanantai 13. elokuuta 2012

The keppi

Nauhukset kukkii portaiden vieressä.

Tässä yksi työmaa...

Tuleva työhuoneeni ja retrosohva!

Makkari, vielä on tyhjää...

Portailta kuvattua.

Keittiö.

Sauna lämpiää!

Toinen aamu Pellonperällä, aamiainen :)


Muutto on aina sellainen operaatio, jonka voisi tehdä todella järjestelmällisesti, fiksusti ja hyvin, mutta silti se on aina yhtä kaaosta. Kuten tälläkin kertaa. Minä koetin varoa omaa vointiani flunssan jälkimainingeissa (edelleen, tänään menenkin lääkäriin varmuuden vuoksi) ja isäntä kavereineen roudasi  kaikki huonekalut ja raskaimmat tavarat. Onneksi minä sain yhden ystävän myös illasta auttelemaan ja sunnuntaina isännän vanhemmat tulivat auttelemaan kasvihuoneen + siivouksen kanssa.

Nyt on jo keittiö miltei kunnossa, kaapit on pesty ja tavarat kaapeissa, vielä kun muistaisi missä kaapeissa! Lauantaina pesin kylppärin ja vessan ja vierashuoneen. Sunnuntaina jatkettiin Holmesin äidin kanssa siivousta. Minä tosin lähinnä vain järjestelin tavaroita ja ihmettelin.

Tunnelmat on olleet kovin sekavat. Hurjasti iloa, mutta samalla myös surua ukin poismenon vuoksi. Eilen illalla kun lösähdettiin sohvalle saunan jälkeen, teekupit kourassa peittojen alle katsomaan televisiota, alkoi ensimmäistä kertaa tuntua hyvältä. Ehkä tästäkin muutosta selvitään? Ehkä nämä tavarat on joskus paikoillaan? Ja hyvältä tuntui myöskin se, kun avasin ulko-oven ja heitin kepin keskelle pihaa. Siinä oli sellainen asia, jota ei olisi voinut edellisessä asunnossa tehdä ja jotenkin se sai hymyn huulilleni. Tänään Holmes meinasi heittää kepin pois nurmikolta, mutta kielsin. Ajattelin nauttia siitä vielä vähän aikaa. Ehkä otan siitä jopa kuvankin! Keppi.

Tänään aamulla Holmes lähti töihin, minä lyllersin alakertaan keittämään teetä ja lähdin sitten ulos poimimaan lisuketta tuorepuurooni. Vattuja, punaherukoita, mustaherukoita ja karviaisia. Pihlajaan lehahti samalla julmetun kokoinen sepelkyyhky. Siinä toisiamme ihmeteltiin tovi. Pystyyn kuivuneesta hopeakuusesta kuului tikan koputus. Se tuntui ihmeelliseltä, oma rauha, pellonlaita, marjapensaat, minä aamutukalla.

Vielä riittää työtä, niin vanhalla kämpällä kuin uudellakin. Loppusiivous, akvaarion siirtäminen, täällä tavaroiden järjestäminen ja siiiiiiiivousta. Mutta pikkuhiljaa. Jahka ensin saan lääkärin tuomion tilastani, niin uskallan taas jotain tehdäkin. Rintakipu flunssan jälkeen ei liene hirveän hyvä merkki...

Tilasin jätehuollon ja nyt meille tulee sekajätteen sekä energiajätteen kierrätys! Jee! Tällä viikolla aion hakea myös kompostin. Suunnittelin jo paikkaakin tälle jätekompleksille, siitä tulee hieno. Kasvillisuuskin on jo mietittynä. Aion myös ostaa erittäin piakkoin uuden sängynpeitteen. Sen olen ansainnut!

4 kommenttia:

  1. Isosti Onnea Oman Talon johdosta...vihdoinkin :)).

    VastaaPoista
  2. Kiitos Maelka :) Pikkuhiljaa tässä alkaa jo osata iloitakin! Tavarat on vielä hujan hajan, mutta siinä ne pikkuhiljaa asettuu paikoilleen. Nyt saunan lämmitykseen ;)

    VastaaPoista
  3. Voimahali surusi kestämiseen. Elämä välillä koettelee. Ilo on kuitenkin onnitella teitä unelman toteutumisesta. Olen todella iloinen puolestanne!

    VastaaPoista
  4. Kiitos soletuuli. Kyllä se tästä!

    VastaaPoista