torstai 25. heinäkuuta 2013

Heips taas pitkästä aikaa! Elämä on täyttynyt työnteosta, joten en ole ehtinyt bloggaamaan, saati edes lukemaan toisten blogeja, kamalaa! Puutarhurointi on fyysistä hommaa, joten illat kuluu lepäillessä ja palautuessa. Onneksi on kivoja kesävieraita, jotka poikkeavat, toiset viikonlopuksi, toiset viikoksi ;)

Serkku pyrähti käymään ja intoutui heti ehdotuksestani tuunata meidän pukuhuone. Viime talvenahan meillä tehtiin pesuhuone & saunaremppa, mutta siinä haipakassa jäi pieni pukuhuoneemme laittamatta. Tilassa oli valkoiset (ehkä ne joskus olivat olleet oikeasti valkoiset, tai ehkä maalin sävy oli jopa hiukan keltaiseen vivahtava) ajan patinoimat seinät ja aika monta naulanreikää. Serkun kanssa & isännän avustuksella ryhdyttiin sitten hommiin. Ensin kitattiin reijät umpeen, peace of cake. Sitten teipattiin kaikki nurkat, irroteltiin pistorasiat ja listat  yms. Sen jälkeen vaihdettiin "rönttävaatteet" päälle ja ryhdyttiin maalaamaan. Tila kirkastui kummasti uuden maalikerroksen (2) myötä. Maalattiin myös valkoiseksi, jo joku aika takaperin hommaamani pyyhenaulakko (tai mikä se nyt onkaan) ja se pääsi pukkarin seinälle.

Tietysti piti kehitellä kissoille oma taso, josta pääsevät kulkemaan tarhaan. Ja kattoon ostettiin kiva plafondi, josta voi bongailla hirviä kun on jouten. Lamppu ei taidakaan näkyä nyt kuvissa, mutta on hieno ja valaiseva. Pyykkikori ei mahtunut enää tilaan, joten ovelasti jemmattiin pyykit tuohon arkkuun alakuvassa oikealla kädellä! Kätsää. Kukaan ei tiedä. (Paitsi nyt kaikki, koska kerroin sen julkisesti netissä. Ei se mitään. Lainatkaa vapaasti ideaa.) Tässä vähän kuvatuksia:


kesä2013 173
Eteisen ovelta päin otettua kuvaa pukkaria kohti. Tuosta ovesta siis pääsy pesuhuoneeseen.

kesä2013 179
Vähän liikennettä...Kirppispeili ja kehyksiin laitettu peili seinällä avaruutta luomassa. Toimii!

kesä2013 176
Kissojen oma hieno hylly leppälankusta ja kannakkeet :)

kesä2013 175
Tämä hylly/naulakkosysteemi kirppikseltä 15e. Lyhdyt äiskältä. Pisaramobile omaa tekoa <3

kesä2013 180
Tässä vielä Nimismiehen hymy.

Tuossa Nimismies Nukka Puustisen pepun alla kuvassa on kivilevy. Kekkasin mainion idean käyttää sitä. Ensin kivilevy oli vain painona, ettei tuo pikkupöydän virkaa toimittava yöpöytä (oikeasti..) kaatuisi kun kissat hyppii sen päältä tasolle. Sitten keksin, että jos tulee saunavieraita, voi kivilevyn heittää tuntia ennen pakastimeen ja tuoda sen jälkeen tuohon ja laittaa juomat ja lasit siihen. Pysyvät kylminä <3

Mitäs muutoin kuuluu? No, puutarhassa kaikki röyhöttää ja puutarhurilla ei ole puhtia tehdä juuri mitään. Vattuja koitetaan poimia kauhealla kiiruulla, eilen oli onneksi apujoukkoja isännän porukoista auttelemassa. Saatiin vattuja pakkaseen ja menipä appivanhempienkin pakkaseen monta rasiaa. Huomenna taas keruuta edessä. Huomattiin, että niitä perskutarallan lehto(?)kotiloita on tuolla vatukossa. Onko se toisaalta ihme, hoitamaton alue... Onneksi sitä ympäröi nyt hoidettu alue ja jos saan inspiraation syksyllä siirtää vattuja aimo rivin pellon puolelle, alkaa vesuri laulamaan ja niin katoaa tuokin ryteikkö. Mutta vattua piisaa! Muutkin marjat kypsyy hullua vauhtia ja mietin jo, mitä kummaa teen kaikille herukoille. Osan pakastan, ehkä teen mustaherukkahilloa ja saatanpa kutsua ystäviä ja kylänmiehiä poimimaan, jottei mene harakoille. Kävipä ilmoilla sellainenkin vaihtoehto, että mustaherukkaa voi viedä eräälle seurakunnalle ehtoollisviiniaineksiksi. Se vaihtoehto tuntui sangen hyvältä, hieno ja pyhä tarkoitus olisi niilläkin marjoilla!

Ollaan saatu kivasti jo kesäkurpitsaa ja nyt mötkylöitä tuntuu kypsyvän hurjaa tahtia. Onneksi olen kekannut, että omakasvattamat kesäkurpitsat maistuvat ihan sellaisenaan tosi hyvältä. Olen tunkenut niitä myös salaattiin ja tein jauhelihalla täytettyjä kesäkurpitsaveneitä, joihin sain ohjeen tänne blogin kommenttiosioon, kiitos vain :)

Kasvimaalla röhnöttää ja olen käyttänyt sieltä salaatteja ja yrttejä & sipulia. Oma sipuli maistuu niiiin hyvältä salaateissa. Ja helppo kasvattaa. Ensi vuonna laitan rutkasti enemmän sipulia ja myös punasipulia. Nams nams! Kasvihuoneessa ananaskirsikat kypsyy ja olen muutamia tomaatteja saanut maistella. Tosi makeita ja hyviä, mutta ei tänäkään vuonna päästä mihinkään runsaisiin satoihin. Kasvihuoneen paikka täytyy miettiä uusiksi ensi vuonna...

Sen verran puutarhurointi-into nosti päätään, että puutarhakaupassa ostin sellaisen alelaarin purppuraheisiangervon (taisi olla vielä nimeltään Little Devil) ja istutin tuohon talon päätyyn. Aikeena siitä siirtää perennat veks ja laittaa vain erilaisia pensaita riviin. Löytyy jo kuusamaa, vuorimäntyä ja viime vuonna istuttamani syyshortensia. Sopii erilaisuutensa vuoksi kivasti samaan riviin. Toivotaan että se lähtee kasvuun.

Ainiin! Kun istutin tuota heisiangervoa, tonkaisin vähän sitä Lidlin halppiskompostoria, jonne keväällä mätkin oksasilpun kanssa kerroksittain vanhan kompostin. Sehän on tässä pitkin kesää vajunut entisestään ja olen antanut sen olla siinä oman onnensa nojassa. No, tonginnan tuloksena oli täydellisen muhevan mehevän maistuvaista kompostia!!! Voiko olla hienompaa! Nyt täytyy vaan miettiä antaako sen muhia ensi kevääseen saakka vai tyhjääkö syksyllä jonnekin (kasvimaalle?) Komposti I <3 you.  Suosittelen erittäin lämpimästi jokaisella ihmisille, jolta on elämän sisältö hukassa kompostointia. Se on mahtavaa, tuo tyydytystä, saa hyvää multaa ja on ekologinen tapa kierrättää jätettä kotitaloudessa! Perustan kohta jonkun kompostifanien ryhmän Facebookiin. Onkohan sellaista jo olemassa ;)

Mukavaa tulevaa viikonloppua kaikille ja voimia koitoksiin. <3

ps. Myrtti on vähän enemmän ollut jo näkösällä nahanluonnin jälkeen. Eilen sitten isännän äitee halusi tietysti pidellä Myrdeä. Otettiin sitten Myrtsikkä esille, ei ollakaan pidelty sitä pitkään aikaan nyt. Sehän oli vauhti päällä pideltäessä, koetti mennä kainaloon ja kaikkialle. Luikerteli sitten siinä isännän äiteen käsivarsilla ja se ihasteli nahan tuntua (se on tosi miellyttävän tuntoinen muuten!) No, sitten Myrtti bongasi naulassa roikkuvan käsilaukkuni ja suuntasi suoraan sinne pienelle kerälle. Olisi varmaan jäänytkin sinne, mutta piti sitten ottaa tyyppi takaisin terraarioon. <3 Kiva otus! Meinaan hommata myrtille Matonkuteesta virkatun pesän tuonne terraarion oksaan killumaan!

2 kommenttia:

  1. Oih kun tuo Nimismies on komea ja hurmaava! Juu ja oot nättiä saanu aikaiseksi.

    VastaaPoista
  2. Nettimartta: joo, Nimismies on meittin kakara. Jahtailee välillä meidän mummokissaa. Kai se siitä ku kasvaa vielä vähän. Ja kiitokset, oon kovasti tyytyväinen pukkarin muodonmuutokseen!

    VastaaPoista