Elossa

Tässä ei oikein pariin päivään ole kyennyt ajattelemaan mitään muuta, kuin että mikä valtava kiitollisuus ihan vaan siitä, että ollaan hengissä. Nimittäin ihmeelliset suojelusenkelit olivat mukana eilen, kun isäntä otti sähköhellasta aikamoisen sähköiskun. Monta laitetta meni rytäkässä rikki ja paljon harmia tästä koitui. Onneksi vika ei ollut meidän päässä, eikä talossa, joten kaikki korvataan. Mutta laitteista viis, kun mulla on vielä isäntä <3  Aika pieneltä tuntuu tällä hetkellä murheet laitteista, kun vastapainona on jonkun ihmisen elämä. Muutenkin arjen pienet murheet kalpeni kummasti tämän kaiken rinnalla.

Eilen ei meinannut uni tulla silmään kun tätä kaikkea illalla pohdittiin. Isäntä on kunnossa, minä olen kunnossa ja kissat on kunnossa ja talo on kunnossa. Kaikki on siis hyvin. Hyvää hoitoa ja palvelua tuli ensiavussa ja ystäviltä sai konkreettista kyyditysapua ja keskustelua, huolenpitoa. Kiitos <3 Spekuloida voi, että jos joku heiveröisempi tai heikkokuntoisempi olisi sen sähköiskun ottanut, niin kuinka olisi käynyt. Ei tässä muuta osaa sanoa, kuin yläkertaan päin - Kiitos elämästä.

Tänään ollaan sitten käyty ostelemassa uutta hellaa ja pyykinpesukonetta. Vaihdettu lamppuja, odotettu öljypolttimen korjaajaa, ihmetelty kärähtänyttä valosarjaa, syöty kohtalokasta kanakeittoa, välillä naurettu ja välillä melkein itkettykin. Isännän porukat on olleet tukena ja auttamassa tänään. Kiitos <3

Olkaa kiitollisia elämästä, sillä se voi päättyä minä päivänä tai hetkenä hyvänsä. Ja olkaa erittäin varovaisia sähkölaitteiden kanssa.