sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Loistava lauantai, säteilevä sunnuntai

Huh hellettä sano puutarhuri. Ja kanit. Ja isäntä. Ja kissat. Lämpöä piisaa. (en valita!) Tätä ja eilistä päivää olen rakastanut <3 Nyt on alkanut olemaan sopivasti virtaa puuhailla pihamaalla. Aiemmin olen ollut niin väsyksissä töistä (ja muustakin) että on pitänyt panostaa rehellisesti vain palautumiseen ja lepoon. Mutta tänään!! Loistava päivä. Oikeastaan se alkoi jo vähän eilen. Eilen haettiin meidän kanilaan kolmas asukas - Metsänpoika. (toistaiseksi kutsumme häntä nimellä Metsänpoika, sillä vielä ei olla virallista nimeä keksitty. Voi olla, että hänestä jääkin Metsänpoika) Metsänpoika on belgianjätin ja ranskanlupan risteytys, ja hän on syntynyt joulukuun lopulla. Ei siis ihan vauva, mutta ei vielä isokaan. Metsänpoika on nimensä veroisesti kovin metsäneläjän näköinen, harmaa ja hyvin rusakkomainen. Kaunis! Meille syntyi heti kiintymyssuhde, ehkä jopa erilainen kuin Mamman ja Sysin kohdalla. Jännä juttu. Metsänpojasta ei ole nyt kuvaa täällä (vielä) kun en saanut tarkkaa kuvaa otettua.

kevät 2014 268
Kirjopikarililjat, niin rakastan näitä!
Tällä hetkellä kanilassa siis vahvuutena 3 kania, kaksi naarasta ja yksi uros + Mamman poikaset, joiden lukumäärää en tiedä vieläkään tarkasti. On ollut vähän epäonnea Mamman poikasten kanssa. Kolme poikasta on kuollut, kaksi aivan pieninä (en tiedä syytä) ja yksi vähän isompana, epäilen, että hän on jäänyt kiinni emon nisään kun emo on hypännyt pois pesästä ja kylmettynyt sitten pesän ulkopuolella. Harmillista :(  Olen murehtinyt tätä Mamman poikasten kohtaloa ja toivon, että pesässä olisi edes kolme poikasta vielä. Olen antanut pesän olla aika rauhassa ja vain kuolleet poikaset ottanut pois. Mamma on puolustuskannalla pesän suhteen, joten olen luottanut siihen, että se hoitaa homman. Kovasti jo rapinaa kuuluu pesästä. Mutta niin, ne jotka luulevat kanien kasvattamisen olevan ihanaa poikasten paijaamista, erehtyvät karvaasti. Epämiellyttäviäkin asioita kuuluu kasvattamiseen, kuten kuolleiden poikasten kohtaamista tai ehkä jopa lopettamista. Niin se vain menee. Vahvimmat selviytyvät ja emoissakin on eroja ja ominaisuudet periytyvät geeneissä.

kevät 2014 300
Kanila. Mamma + poikaset vasemmalla ylhäällä, Sysi ylhäällä oikealla. Metsänpoika alhaalla oikealla.
Niin, eilen höyläsin nurtsit. Intouduin vähän ajelemaan ja niinpä ajelin koko pellon. En pelkästään sitä "viheriöosiota" vaan myös sen "villiintyneen" osan pellosta. Vattupuskat jäivät pellon vasempaan laitaan, mutta muuten höyläsin koko pellon. Varmaan yli kolme tuntia siihen yhteensä menikin! No, mikäs siinä oli huristellessa. Tajusin myös tonttimme koon ja semisti järkytyin. Meillä on TILAA! Nyt vaan suunnittelemaan puiden istutusta pellolle, jotta saadaan isot puut äkkiä kasvamaan. Olen ajatellut laittaa syreeniaidanteen pellon toiseen laitaan ja istuttaa joitakin puita peltoon. Vadelmaryteikössä kasvaa jo aika isoja vaahteroita. Olen ajatellut koettaa siirtää suht ison taimen (no ihan hauisvoimalla ja lapiolla) ja katsoa kuinka käy. Ei tarvitsisi ihan pienestä aloittaa kasvatusta. Vaahterat kun tuntuvat tontilla viihtyvän. Alkuja tuppaa joka paikasta. Syreenin alkuja saan myös omasta takaa. Tuo kukkapenkin vieressä oleva syreeni on poikinut alkuja rutkasti kukkapenkin puolelle ja nehän saavat lähtöpassit. Parempi sitten istuttaa johonkin, missä niitä oikeasti tarvitaan kuin heittää pois. Eikös niin?

kevät 2014 280
Tässä viheriön ja "joutomaan" raja. Mitäs istutettais?
Tänään sitten ryysäsin aamutuimaan pihalle intoa piukassa. Kaikenlaista valmista on tullutkin. Siivosin meittin huussin, jota haaveilin jo viime kesänä. Haluaisin, että se olisi tarvittaessa käytössä ja tietysti piti sisustaa :) Filmitähtien kuvia ei meidän huussiin tullut, on sen verran "moterni", mutta muutoin olen varsin tyytyväinen lopputulokseen! Vielä kysymysmerkkinä on, mitä huussin reijän alle laitetaan (ehkä tynnyrit?) sillä nyt siellä on iso puulaatikko ja epäilen, ettei sitä saa sieltä täytenä pihalle muulla kuin trukilla. Toim.huom. minulla ei ole trukkia. (ainakaan vielä) No, se on mietintämyssyssä. Nyt olen ihan innoissani kun huussi on (kutakuinkin) kunnossa!

kevät 2014 287
Huussin sisustusta :)

kevät 2014 288
Että tietää, että on tullut huussiin. Ettei luule menneensä vaikka kanilaan ;)
kevät 2014 274
Pyykkiäkin on pesty.
Välineurheiluksihan se sitten meni, kun tarrasin siimaleikkuriin ja surruttelin hedelmätarhassa kaikkien pensaiden aluset sileäksi. Ja mielessäni kirosin, että olen vähän liian lyhyt tuolle siimaleikkurille. Siinä jo feministi ehti nostaa päätään ja mielessäni suunnittelin kirjettä valmistajalle, jossa kyseenalaistaisin suunnittelun vain miehille (ja yli 160 cm pitkille ihmisille) sopivaksi. No, sen verran pitänee valmistan puolta pitää kuitenkin, että isäntä sitten ehti kertomaan, että ohjaksissa on kyllä vielä säätövaraa, mutta siihen tarvitaan jotakin kuusiokoloavain, eikä meitsillä tietenkään ollut aikaa ruveta sellaisia funtsimaan. No, hedelmätarhasta tuli komea. Vielä pensaat vaatii tukia ja juuret perkaamista (ehkä kattamista jollakin?) niin alan olla tyytyväinen tulokseen.

Sitten sutiloin vielä muutamat ikkunat kasvihuonetta varten peittävällä puunsuojalla. Nopeasti kuivuvat auringossa. Niin ja aamutuimaan koulin tomaatintaimia omiin ruukkuihinsa ja siirsin sen yhden iiison kirsikkatomaatin uuteen purkkiin. Majailevat nyt vanhalla saunalla akvaariossa. Toivottavasti hallayöt olisivat jo ohi ja saisi istuttaa jo kaikenlaista. Vähän on riskaabelia vielä. Kaikenlaisia kukkijoita tuli myös kuvailtua pihamaalla. Nyt kukassa kirsikat (ja yhdessä luumupuussa on yksi kukka! Yhdeksästä istutetusta luumupuusta 7 on hengissä ja hyvässä kasvussa) pian alkavat tulppaanit kukkia. Vuorenkilvet, norjanangervot, esikot ja patjarikot sekä kirjopikarililjat kukkivat. Ihanaa!

kevät 2014 266
Kirsikkapuun kukat.
On sitä ehditty lojua keinussa ja ryystää kahviakin. Lämpö vaan vaikuttaa niin, ettei ole nälkä eikä tee mieli juuri mitään syödä. Vettä olen lipittänyt senkin edestä. Loistava fiilis kuitenkin siitä, että on saatu paljon aikaan :)






3 kommenttia:

  1. Oho, hirveesti duunia mutta mukavaa sellaista! Hieno kanila ja huussi. Ihana kuivattaa pyykkiä ulkona.

    VastaaPoista
  2. :) tack. Työ ei kyl tekemällä lopu...

    VastaaPoista
  3. Nyt kun kelit ovat viilentyneet, on aikaa laittaa niitä pupukuvia tänne nettiin, eikös juu?

    VastaaPoista