keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Punahilkkani mun & askartelua


Pimeys.  Nääh. Meinasin alottaa nuin, mutta en sittenkään. Jotenkin pahaenteinen kaiku tuossa sanassa. On pimeetä kyllä, ulkona ja välillä sisälläkin, mutta on hienojakin päiviä ollut. Ulos ja raikkaaseen ilmaan sitä hinkuu vaikka kuinka oliskin pimeetä ja märkää. Happee tarttee ihminen. Niin se vaan on. En valita pimeyttä kummiskaan. Onhan sitä elämässä aiheita olla kiitollinen. Pimeydestä huolimatta. Heräsinhän tähän päiväänkin! Toivon kyllä lunta ja pakkasta kuitenkin.

Apukissi Terttu Pomppunen.
Olin eilen askartelemassa joulukortteja ihanassa paikassa, ystävän luona, jossa oli ihanainen Terttu-niminen kissa. Terttu auttoi askartelussa tosi paljon myös. Tyhjä laatikko ei ollut mitään verrattuna siihen laatikkoon, jossa oli niitä askartelutarvikkeita. Nih. Ettäs tiedätte. Tassulla oli kans kiva kokeilla miten liimapuikko vierii ja nauhakin rapisi ihanasti.

Punahilkka.

Mummo!

Sus!
Kävin tuossa reissuloimassa kun olin ihanissa ystävän juhlissa. Samalla tuli käytyä kirpparilla ja sieltä tarttui tämä tosi erikoinen nukke mukaan. Nukke on tehty Koreassa, se on tosi hyväkuntoinen ja siististi pidetty. Nukessa on oikeastaan kolme nukkea, on Punahilkka, jonka hameen alta löytyy mummo (tai toisin päin, kummin hameen nyt kääntääkään) ja mummon takaraivossa on vielä susikin! Tosi erikoinen nukke, en voinut sitä ohittaa. Punahilkan silmät menevät kiinni ja aukeavat ja minusta kasvot on tehty hienosti. Jotenkin nuket on alkaneet kiehtoa minua, en tiedä miksi ja nyt minulla on jo yksi omakin! Onhan se vähän creepykin, mutta ehkä juuri siksi niin hieno!

Kaikki yhes koos! (susi mummon takaraivossa)
Työrintamalla on ollut vähän kiiruisempaa, kiva huomata, että itsestään saa jotain irti kun vaan ryhtyy toimeen ja tekee mitä tarvitsee tehdä. Toivotaan nyt että oppilaita ilmaantuu kursseille.


Myrttikin on ilmeisesti luomisen prosessissa. Se on möyrinyt itsensä tuonne pohjamateriaalin alle, eikä ole näyttäytynyt muutamaan päivään. Heitin ilmankostuttimen seinään, jotta nahan luominen onnistuu paremmin.

Eipä tässä muuten ihmeempiä. Iloista keskiviikkoa!!!

6 kommenttia:

  1. Sinullahan on ollut mukavia juttuja. Joulukorttien askartelu on kivaa hommaa. Itse kyllä taidan teettää joulukortit joistakin valokuvistani tänä vuonna. Erikoinen tuo nukke! Ja ihanat kissat. Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kans kiva idea, teetättää kortit jostakin kuvasta :) Minäkin ihastuin nukkeen, en ole ennen nähnyt moista. Alemmat kissit on omia, Terttu ystävän kissa :) Kivaa viikon jatketta sinnekin!

      Poista
  2. Ihanat kissit! Enpä olekaan tuollaista nukkea koskaan nähnytkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään, eiköstä ookin jännä 8) Kissit on <3 Terttukin oli tosi söpönen. Oikein tajusin että miten isokokoisia meidän kissat on kun vertasin Terttuun! Oikeita rötköjä!

      Poista
  3. Ihan kuin olisin nähnyt tuon nuken ennenkin...ja tuon maton, hmmm :D
    Söpöt kisut!

    VastaaPoista