Yhtenä päivänä näin auringon

Pisaroi!

Ajattelin äsken pihalle katsoessani, että ihan hyvin voisi mennä kääntämään kasvimaata. Siis jos ei olisi flunssassa. Kaivaisi lapiolla kunnolla. Repisi nokkosten juuret ylös. Ihan hyvin voisi. Kolme fasaania tuli tänään ruokintapaikalle! Jee! Ne ovat kyllä hengailleet naapurustossa jo jonkin aikaa ja pellollakin, mutta nyt vasta tulivat ruokintapaikalle. Oravat käy myös ahkeraan fasaanien ruokintapaikalla. Mietin vaan, että olenko niille tehnyt kuolemanloukun, kun naapuruston vapaasti ulkoilevat kissat kyttäävät lähistöllä. Ehkä oraville pitäisi laittaa oma ruoka-automaatti oksalle korkeammalle, silloin niiden ei tarvitsisi tulla maahan eikä altistua pedoille. Hitsin nopeasti ja ketterästi ne kyllä kirmaavat puuhun jos mitään hälyyttävää näkyy tai kuuluu. Ihana seurata eläinten elämää pihamaalla.

Tien puolen ruokintapaikalla on näköjään enemmänkin harakoita ja naakkoja. Ei se haittaa. Sekin tarvitsevat ruokaa. Entiset talipallot katosivat mystisesti. Vein uudet. Tikkakin on pyörinyt huudeilla. Senkin nokkaan häviää talipallo alle aikayksikön. Nyt kun tulis vaan pakkaset niin ei tarvitsisi murehtia siementen kastumista ja veden satamista automaattiin (vaikka kuinka on katokset ja lipat...)

Mietin tuossa yksi päivä kun autolla ajelin johonkin ja vettä lorkotti tuulilasiin, että vaikka ei näytä yhtään talvelta eikä tunnu joululta niin kyllä se joulu ihan oikeasti tulee sinne sydämeen. Niin kliseistä kuin se onkin. Hyräilin hiljakseen joululauluja ja mietin rauhan tunnetta. Minä pidän joulusta. Olen tietoisesti tehnyt päätöksen, että en tee mitään mitä en jaksa. Jos ei huvita enkä jaksa, en tee joulusiivousta. Yleensä teen vaan normaalin viikkosiivouksen ennen joulua ja laitan joulukoristeita. Nyt jo aloitinkin koristelun uudesta keittiöstä! (Kyökki onkin jalkalistoja ja paria ovea vaille valmis. Se on hieno! Kuvia myöhemmin, lupaan. )

Tänä vuonna askartelin kyllä joulukortteja mutta laitoin ne kaikki myyntiin. Ajattelin sitten, että en lähetä tänä vuonna. Aina ei jaksa. Lahjojen suhteen ajattelin että ostan kummilapselle, appivanhemmille ja puolisolle. Jos löytyy jotain juuri jonkun ihmisen näköistä, saatan ostaa. Pääpaino käytännöllisillä, syötävillä, elämyksellisillä ja kukkivilla lahjoilla. :) On aivan turha ottaa joulusta stressiä. Kaikki vastentahtoinen suorittaminen tappaa ilon ja sen mitä joulun pitäisi olla. Ainakaan sen ei pitäisi olla suorittamista. Rauha voi syntyä musiikista, kynttilän liekin katselemisesta tai joulusuklaasta. Siihen ei tarvita kaikkien kaappien perusteellista siivousta lattiasta kattoon. Mutta kukin tehköön niin kuin sydämessään hyväksi kokee ja jaksaa. Kaikessa vapaudessa, rauhassa ja ilossa. Amen. 

Pilvet pellon yllä.

Ainiin. Ja tuo astianpesukone! Ihan ihme ufo laite. Kissojen mielestä. Ja minunkin! Olen tiskannut koko elämäni enemmän ja vähemmän, joten nyt tuntui kyllä lapsellisen hykerryttävältä tunkea astiat koneeseen ja laittaa se pöhisemään! Kissat ihmetteli lotinaa ja itsekin piti käydä tarkistamassa että eihän sieltä mistään vettä tursua pihalle! Ajatelkaa, sen ajan minkä käytän tiskaamiseen, voinkin tehdä jotain muuta! Ihan ihmeellistä settiä. Nyt pitää vain muistaa ostaa konetiskiainetta aina kaupasta.

Niin, flunssa sitten selätti minutkin. Eilen alkoi kurkkukipu ja kaikki suunnitelmat meni uusiksi. Olen hautautnut sohvalle ja todennut, että televisiosta ei tule mitään katsottavaa, nettishoppaillut uutta vahakangasta keittiön pöydälle ja ollut kissojen makuualustana sohvalla. Nyt vaan lepoa, troppia ja onneksi on tuo ihana puoliso, joka lupasi tuoda "selviytymispaketin" kaupasta. Listalla oli ainakin jäätelöä kipeään kurkkuun ja nenäliinoja.

Siitä voi olla kiitollinen. Nenäliinoista. Ja isännästä <3 Mistä sinä olet tänään kiitollinen?