lauantai 12. marraskuuta 2016

Lauantaina kierrätystä ja talvisuojausta

Noniin. Sain tien puolelle pötkön talipalloja roikkumaan (laitoin metalliverkkoon, ettei harakat ja muut vie palloja mennessään) ja lintujen ruokinta-automaatin. Sinitiaiset ja varpuset on kovasti jo käyneet. Huvitti kun isäntä tänään vihdoin korjasi sen oravan ruokinta-automaatin kannen, orava oli jo ehtinyt paristi käydä kannettomalla automaatilla ja nyt oli tullut kansi. Parka kiersi ja kiersi pyttyä ja ihmetteli että kyllä tänne aiemmin pääsi! Että mikä nyt maksaa kun ei pääsekään! Sitten se luovutti ja meni fasaanien ruokintapaikalle. No, kai se hoksaa, että luukku pitää työntää päällä auki ja siemenet ja pähkinät on sisällä! Hassu. 

Saatiin jopa tälleen viime tipassa suojattua luumupuutkin jäniksiltä. Pensasmustikat ja tammet on vielä suojaamatta, paitsi rungonsuojat on tammissa. Meinasin vaan kolata lunta mustikoiden päälle (jos sitä tulee) ja toivoa parasta. Olen aika huono tässä talvisuojauksessa. Sain sentään koristeomenapuun suojattua ja pilvikirsikkaankin laitoin verkon, vaikka en tiedä söisikö jänikset edes sitä. Onpahan varman päälle. 

Vietiin tänään metallin keräykseen vanhat kolat ja yksi vääntynyt lapio ja muuta metallikamaa. Ja käytiin ostamassa jatkovarrella oleva kola! Nyt kelpaa isännänkin kolailla jos vaan tulee lunta. Ei valita enää, että selkä tulee kipeäksi kun saa varren säädettyä haluamaansa kokoon. Kola maksoi melkein 80e, aika tyyris, mutta niin kai ne on. 

Jotenkin hyvä fiilis tulee, kun saa jotain hommia tehtyä, jotka on lojuneet pitkän aikaa. Vaikka olisivat miten pieniä. Sain ostettua tuikkuja kaupasta, kun olivat loppuneet. Nyt on myös tynnyri eteisessä ja pannuhuoneessa linnun siemenille. Eteisen tynnyrii teinkin jo hyvän sekoituksen kauroista ja auringonkukansiemenistä. Pannuhuoneen pömpeli on vielä tsekkaamatta, siellä saattaa olla viimevuotista siementä jäljellä. Pannuhuoneesta on lyhyempi matka tuonne tien puolen automaatille, niin siksi säilytän siellä siemeniä. Kiva kun on toimivat systeemit, niin ei jää lintujen ruokkiminen siitä kiinni, että olisi hankalasti säkit ja siemenet asemoitu. 

Aiemmin mainitsin, että ryhdyimme isännän kanssa putsaamaan ulkorakennuksen yläkerran lattiaa, siellä kun on olkea ja kaikkea epämääräistä styroxinpalaa yms. Puupinon päällä on ollut kattona vain heinäseipäitä ja se vanha peiliovi. Otettiin se joitain kuukausia sitten auki ja pappa kävi sitten tekemässä lankkulattian siihen päälle. Nyt uskaltaa liikkua siellä päällä ja saa varastoitua tavaraa siistimmin. Eteenpäin sekin homma! Ei siinä kyllä kauaa mennyt, kun pappa lattian tekaisi. Verissä nuo puuhommat. Minä vaan ojentelin lankkuja ja katselin homman etenemistä.

Tehtiin tänään viikonloppuherkkuna hampurilaisia isännän kanssa. Oltiin laiskoja ja ostettiin valmiit sämpylät ja pihvit, paistettiin sipulirenkaita ja pekonia, oli salaattia ja tomaattia ja majoneesi yms hyvää välissä. Olikin herkkua pitkästä aikaa. Saa hyvää kun itse tekee, vaikka ei nyt alusta asti kaikkea itse väsättykään tällä kertaa. Ostetiin glögiäkin ja tein niitä joulutorttuja kotosallakin. Nam.

Meinaan lähteä tänään seurakuntaan katsomaan musiikkiesitystä ja näkee siellä ystäviäkin. Vähän jotain menoa viikonlopulle ja sosiaalistakin. Kiva niin. 

Kivaa viikonlopun jatkoa!


6 kommenttia:

  1. Kiva tunne, kun saa jotakin konkreettista tehtyä, varsinkin jos sellaiset jutut ovat odottaneet jo kauan. Hampurilaiset ovat hyviä silloin tällöin! -Mukavaa viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, nytkähtää joku homma vähän eteenpäin edes :) Tänään isäntä leipoikin muffinsseja 8)

      Poista
  2. Minulla on taas tämä blogin kirjoittaminen ollut työn alla ja vihdoin sain sen tehtyä. Pitää hankkia tablettiin näppäimistö, jotta tulee päivitettyä useammin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla enempi jotenkin innostuksen puute tai tuntu siitä, että kerron samoja juttuja vuodesta toiseen...

      Poista
  3. Rästihommien valmiiksi saaminen on voimauttavan tuntuista :)

    VastaaPoista