lauantai 25. elokuuta 2018

Kissalle koti, syksyn tuntua

Heips.

Kesä on vierähtänyt lopuilleen. Käsittämätöntä miten vauhdilla aika menee. Syyshommia, sadonkorjuuta ynnä muuta. Tänä vuonna en poiminut yhtään herukoita pakkaseen. Vähän vattuja. En jaksa ottaa stressiä. Omenoita olen raijannut lähinnä kompostiin, mikä on sääli, mutta oma vatsa ei kestä omppuja. Jos olisi hevostuttuja, niin täältä saisi hepoille omenia. En ole jaksanut ilmoitella. missään. Kesäkurpitsa on satoisa, niitä olen jaellut naapureille ja ystäville ja kokkaillut itsekin. Hyvää tavaraa. Avomaankurkkuja on myös ekaa kertaa, nekin on tehneet paljon kurkkuja! Hyviä ovat.

On kaikenlaista murhetta ja mietittävää taas. Etsimme uutta kotia Nuhrulle, sillä stressipissailu ei ole loppunut. Olen itkenyt asiaa ja alakuloiseksi vetää. Kissa, joka on ollut meillä 10 vuotta. Ihana kolli, jota ei ikä paina. Kaikista tervein kissamme. Pahoin pelkään, ettei kukaan sitä huoli. Vaikeaa on.

Pian alkaa työt. Jännittää miten kurssit toteutuu ja eniten pikkuisen päiväkodin alkaminen. Opiskelijaksikin ilmottauduin avoimeen yliopistoon. Uusia tuulia. Ihan hyviä, mutta jännitys, syysahdistus on päällä. Asiat muuttuu, muuttaa muotoaan. Välillä tuntuu, että olen liian hauras kestämään tätä kaikkea, muutoksia, elämää, tunteita. Liian herkkä tälle kaikelle.

Olen menossa myös lääkäriin tutkituttamaan vaivoja, joita on ilmennyt synnytyksen jälkeen. Olen vaan tässä ajatellut, että siitäkään ei kukaan puhu, miten raju koettelemus on raskaus ja synnytys naisen vartalolle. Oma selkä on ollut aika kovilla, ranteet on parantuneet nyt kun lapsi lähti kävelemään, eikä tarvitse kantaa enää niin paljon. Onneksi! Kädet oli pitkään kipeät. Nyt alaselkä krenkkaa, epäilen että välilevyllistä ongelmaa on ja muutakin. Lapsen kanssan kun arkea elää, ei ehdi jokaiseen kipuun kiinnittämään huomiota.

Tänään poikanen on hoidossa. Minusta tuntui hyvälle, kun hän ojensi käsiä ystävälle, jonka luona on hoidossa, tyyliin "ota syliin". On ihanaa, että on löytynyt niitä sylejä, muitakin kuin kuin minun, jotka ottaa poikani tarvittaessa. Se ei ole minulta pois. Ihanaa kun on turvallisia aikuisia elämässä läsnä pienellä.  Paikkoja joihin mennä ja joissa olla.

Oltiin mummulassa myös pojan kanssa tässä muutama päivä. Oli kivaa. Traktoriajoa, ulkoilua, kaupungilla käymistä, saunomista. Mukavia puuhia mummun ja papan kanssa. Onko tuo ihme, että pojan eka sanakin oli "pappa". Sitä hoetaan ahkerasti. Välillä tulee myös "mamma" tai "mumma", mummua se varmaan tarkoittaa. Lamppa tai pamppa tarkoittaa lamppua.

Olen tässä kaivellut nurmikolle paikkaa grillille. Yksi tuttu olisi tulossa muuraamaan jonkinlaisen grillin meille vaihtokauppana. Kaivoin 1,5 m x 1,5 m alueelta  (isännällä on käsi paketissa) nurmikon pois ja olen täyttänyt sitä pikkuhiljaa soralla. Toivotaan, että grilli valmistuisi ennen kesän loppua. Ihan kiva, kun olisi kiinteä grillipaikka missä kokkailla ja pitää joskus tulta muuten vaan.

Olisko sulla kissanpaikkaa vapaana stressittömässä ympäristössä ?